4/28/2017

DIY Kukkaruukku teepannusta


Tämäkin oli aika selkeä prokkis, joka tuskin ohjeita kaipaa? Tästä tuli mielestäni aika söpö, mutta tuo kaktus oli huono idea istuttaa siihen - tapoin sen alle kolmessa kuukaudessa joko liialla vedellä tai liian vähällä.

R.I.P. Tarmo-kaktus.

4/27/2017

DIY Pyyhekoukku



Askartelukuume on iskenyt jälleen tässä työttömänä ollessa ja huomasin että eräät jo kauemman aikaa olemassa olleet työni ovat jääneet julkaisematta blogiin. Ehkä mun pitäisi järjestää myyjäiset ja kerätä siten rahaa, kun hullu pomoni (josta kirjoitin edellisessä postauksessa) ei ole kerta saanut aikaiseksi maksaa palkkaani vieläkään...?

Yleensä kerron yksityiskohtaisesti miten olen tehnyt nämä askarteluni mutta tämä nyt on aika selkeää pässinlihaa. Jämerällä työvälineellä reikä lusikkaan (kunnon kuminuija ja jokin terävä metalliesine kelpaa), lusikkaosa niin tiukasti puristimeen kunnes se litistyy, varsi väännetään koukuksi ja ruuvilla kiinni puulätyskään. Voila! Halpa ja helppo.
(Kirjaimet on ostettu sinellistä aikanaan.)

4/23/2017

In case I disappear, tell my mom I love her

Vielä ei ole kaikki edellisen työpaikan kanssa ohi, vaikka potkut sieltä sainkin.

Muutama päivä sitten tuli facebookissa eteen paikallislehden uutisotsikko, jossa kerrottiin että suosittu paikallisravintola on saanut varoituksen yhdeksästä eri hygieniaturvallisuutta koskevasta rikkeestä. Ja mikäs muu ravintola mahtoikaan olla kyseessä, kuin juuri se josta sain viime viikolla potkut! Uutisessa mainittiin muunmuassa päivämäärämerkkaamattomia eineksiä, vanhentuneita eineksiä sekä se että tilan puutteen vuoksi se iso soppakattila jossa päivän keitto on, löytyi tarkastajan ilmaantuessa keittiön lattialta. 
Ottaen huomioon että itsekin aloin oksentamaan juurikin päivän keiton syötyäni, koin tämän tilanteen aika huvittavana. En siten voinut vastustaa kiusausta, vaan "tägäsin" kyseiseen uutiseen kaverini joka tiesi tästä koko sotkusta, mainiten vain tilanteen ironisuuden (viesti meni siis näin: "*kaverin nimi* irony is strong with this"). 
Tuntia myöhemmin huomaan että olen missannut kolme puhelua ja että vastaajassani on yksi viesti. Kuuntelin vastaajaviestin ennen kuin aloin soittelemaan takaisin ks numeroon, ja onneksi teinkin niin, sillä kyseessä oli ex-pomoni, joka sanoi nähneensä minun facebook-herjaukseni ja että hän on soittanut edelliseen työpaikkaani ja varoittanut heitäkin että he saattavat joutua facebookissa minun haukkujeni uhriksi, ja hän sanoi myöskin pitävänsä huolen että en saa enää töitä mistään tästä kylästä, ellen poistaisi tätä herjausta facebookista. 

Ensimmäinen reaktioni oli: "oookei...?" 

Toinen reaktioni oli lievä pelko, sillä olen kuullut että ks pomo ei ole aivan järjissään, joten aloin heti miettiä tietääkö hän missä asun, pitääkö alkaa pelätä että tulee tiiliskivi ikkunasta läpi...?

Kolmas reaktioni oli jo lievä huvittuneisuus: kuinka hölmö tämän ihmisen pitää oikein olla, että hän jättää minulle vastaajaviestiin uhkauksia? Tallensin ks. viestin tulevaisuuden varalle, mikäli tämä nainen ryhtyy oikeasti hankaloittamaan elämääni. En myöskään poistanut facebook-viestiäni, vaan otin siitä kuvatallenteen siltä varalta että ks pomo väittää minun sanoneen enemmän kuin oikeasti sanoin. 

Sillä välin kun menin alakertaan kertomaan äitini miesystävälle tapahtuneesta, oli puhelimeeni tullut tällä kertaa eri numerosta yksi soitto, ja vastaajaviesti, mutta tässä vastaajan viestissä ex-pomoni esitti soittavansa paikallisesta ravikisapaikasta, jossa hän tietää minun työskennelleen ennen baarissa, ja johon olen aikeissa palata töihin jos minut sinne huolivat. Hän esitti soittavansa siksi että he tarvitsevat minua takaisin heille töihin ja pyysi että soittaisin hänelle mahdollisimman pian takaisin.
Jos en olisi jo pelkästä äänestä tunnistanut että kyseessä oli ex-pomoni, niin vähintäänkin olisin kyseenalaistanut miksi minun entinen työpaikkani soittaa minulle kymmeneltä illalla, ja että miksi he ylipäätään soittavat minulle, kun olen ollut heihin sähköpostitse yhteyksissä ja yleensä jos heillä on asiaa, he lähettävät tekstarin. Kyseessä oli siis vain ex-pomoni epätoivoinen yritys saada minut soittamaan hänelle takaisin. En soittanut. 

Sen sijaan soitin seuraavana päivänä ACAS:iin, paikalliseen palveluun johon työntekijät voivat soittaa hakeakseen ilmaista neuvoa lakiasioissa. En nimittäin ole vielä saanut palkkaani, ja olen nyt hiukan huolissani että tämä pomo ei ole aikeissakaan maksaa minulle. Kysyin siis ACAS:lta mitä minun pitäisi tehdä, ja he käskivät kirjoittaa pomolle kirjeen jossa vaadin palkkaani maksettavaksi viikon sisällä. Jos palkkaa ei viikon sisällä kuulu, minun tulee soittaa takaisin ACAS:ille ja nämä ottavat sitten pomooni yhteyttä lakiteitse. Tein kuten neuvottiin ja perjantai-iltana kirje oli toimitettuna ravintolaan (kaverini toimesta, itse en uskaltanut sinne mennä). Joten nyt en voi sitten muuta kuin odotella ja katsoa aikooko ex-pomoni heittäytyä täysin lapselliseksi vai tekeekö hän meille kummallekin elämän helpommaksi ja maksaa palkkani ja voimme jättää toisemme sitten ikihyviksi rauhaan... Vai jäänkö piakkoin auton alle kotimatkalla kaupasta.


4/20/2017

William Control @ Ivory Blacks

Viime keikasta  olikin ehtinyt jo vierähtää puolisen vuotta, joten William Control koki että oli taas aika palata Euroopan maaperälle. Meikä onnistui ostamaan V.I.P.-lipun joten pääsin sisälle jo hyvissä ajoin ennen keikkaa tapaamaan Williamia ja Aesthetic Perfectionin jäseniä. Sain mm. nimmarit, fanimukin sekä yhteiskuvat kaikkien kanssa. Ai niin ja ilmaisen oluen!
Edellisen ja tämän keikan välillä Williamilta on tullut uusi albumi, ja täytyy sanoa että en ole lämmennyt niin paljoa tälle uudelle tuotannolle, kun vertaa miten hyvää se vanha on, ja valitettavasti suurin osa keikkabiiseistä koostui tämän uuden albumin sisällöstä, mutta en silti valita. Jätkän lavakarisma on aina rahan arvoista nähdä, ja oli tietysti mahtavaa tavata mies ennen keikkaakin lähemmin! Tavattiin me kyllä keikan jälkeenkin, mutta silti.


Minä ja William, tui tui...


Aesthetic Perfectionin laulaja 


William taisi viime keikalla Edinburghissa rikkoa mikkinsä kun se leikki sillä tuolla tavalla....



Aggressio

No se siitäkin työpaikasta sitten. 
"Voi ei! Mitä nyt tapahtui?"
No, perjantaina otin töistä mukaani yhden ylimääräisen keiton kun keittiön pojat tarjosi, ja kotiin päästessäni söin sen. Puolisen tuntia myöhemmin meikä halaa vessanpönttöä ja oksentaa sisuskaluja pihalle, ja lauantainaamuna ei olo paljoa parempi. Soitan siis töihin ja sanon että mulla on ruokamyrkytyksen oireet ja en voi tulla töihin, ja vastaus oli? Ei tarvitse tulla takaisin töihin ollenkaan. Tähän mennessä tehtyjen tuntien palkka tulee perästä, kiitos ja hei. 
"...aika ylireagoinnilta kuulostaa."
NO AIJAA?

Hauskintahan tässä on se, että tänään ks. ravintola pääsi paikallislehtiin homeongelman ja parasta ennen-päiväykset ylittäneiden ruoka-aineiden takia, kun oli tarkastaja tullut visiitille. Ylläri.

Mutta sellaista, siinä meni sekin työ sitten. Onneksi ehdin tehdä parisen sataa puntaa kuitenkin rahaa siellä joten en ole nyt ihan puilla paljailla, mutta uusi duuni pitäisi löytyä mahdollisimman pian kumminkin. 

Tulin tässä kuitenkin todenneeksi, että tämä vaihdos baaritöistä ravintola-alalle ei ollut välttämättä se paras idea. Ehkä ylireagointia sanoa näin kun on vasta kaksi ravintoladuunia takana, mutta mä en suoraan sanoen ole kovin lahjakas lautasten kantamisessa. Varsinkin tässä viimeisimmässä duunissa, jossa oli raskaat isot lautaset, joiden päällä piti vielä tasapainoitella toista lautasta tai purkkia (soppakulho tai ranskalaisille tarkoitettu kippo) ettei ne liu'u alas lautaselta, ei tosiaankaan ollut mun hienoimpia kokemuksia. Joka kerta kun tartuin lautaseen niin olin hermorauniona että mitäs jos tän nyt pudotan... Ja pudotinpa kaksi kertaa onnistuneesti ne ranskalaiset lattialle tässä parin viikon aikana. Ja sain kokilta raivot niskaani kun tämä joutui sitten paistamaan uudet ranut. 
Vasemmassa ranteessani oleva satunnainen kipukaan ei ole auttanut tässä tarjoilijantyössä (mursin ranteeni ala-asteella ja se ei koskaan parantunut "oikein"), ja eikä varsinkaan mun ikävä kala-allergiani. Me tarjoilijat kun ollaan ne jotka tyhjentää lautasten sisällöt bioastiaan, jotta tiskaajan on ne helppo sitten esipestä koneeseen valmiiksi, ja sitä kalan määrää mitä nämä täällä Skotlannissa syö... Voin kertoa että käteni tuntuivat välillä siltä kuin ne olisi upotettu happoon. Ihottuma ei ole vielä viisi päivää töiden lopun jälkeenkään heltynyt. 

Joten ehkäpä nämä potkut olikin ihan hyvä asia mun terveyden kannalta. Työilmapiirikään ei ollut kyllä sieltä parhaasta päästä - toinen pomoista mm. on saanut syytteen kun läimäisi erästä (ennen mua siellä työskennellyttä) tarjoilijaa kasvoihin asiakkaiden edessä. Että sellaista. Ehkä tämä oli siis ihan hyvä juttu että sain lähtöpassit, olisi tullut melkoinen "hengen kuolio" jos olisin jäänyt sinne kauaksikin aikaa.



Aggressio!
Päästä, päästä irti jo
Ennen kuin se taittuu johonkin tyhmään
Tää on hengen kuolio.
Ollut pitkän aikaa jo
Tässon kaikki olemukseltaan väärää

4/03/2017

Maanantai

En yleensä tykkää maanantaista. Yleensä maanantai edustaa kaiken kivan loppua ja ikävän arjen palaamista, mutta tänään mulla onkin vapaapäivä. Ja vapaapäivä mistä? No mun uudesta duunista tietty!
Tasan viikko sitten menin harjoitteluvuoroon erääseen paikalliseen ravintolaan ja nyt mulla on siellä vakiduuni. Olen ollut siellä nyt torstaista asti yhtä soittoa töissä ja tänään on ensimmäinen vapaapäivä. En siis ehtinyt olla edes viikkoa työttömänä kun jo löysin uuden työpaikan, ja ihan korttelin päästä vanhasta työpaikastani - voin aina kevyin askelin tallata vanhan duunipaikan ohitse matkalla töihin ja  toivoa että entinen pomo vielä joku päivä huomaa miten paljon iloisemmalta näytän kun pääsin hänestä eroon.

Joten millainen on tämä uusi työ? Sanalla sanoen "helppo". Kaikki toimii tietokoneella - töihin kirjautuminen, juomatilaukset, ruokatilaukset, laskujen printtaaminen. Eli kaikki se vaivalloinen raataminen mitä edellisessä duunissa joutui tekemään on poissa - esim. laskut laskettiin siten että mun piti yksinkertaisesti muistaa jokaisen ruoan hinta ja kirjoittaa hinnat paperille ja sitten ynnätä kaikki laskimella. Voin kertoa että asiakkaat usein kyselivät logiikasta kyseisten laskujen takana. 
Nykyisessä työpaikassa tietokone tekee laskujen laskemisen puolestani, jättäen mulle aikaa tehdä enemmän asiakkaiden viihtymisen hyväksi - mikä on ihan hyvä sillä ravintola on tosi suosittu ja oikeastaan joka päivä tupaten täynnä lounas- ja illallisaikaan. Joka päivä myöskin tippikulho täyttyy aikalailla reunoja myöten täyteen, ja hellurei, mä jopa saan oman osinkoni tipeistä (toisin kuin edellisessä duunissa)! 



Raha kai aina ratkaisee
Odotus viimein palkitsee
Lajinsa parhaat selviytyy
Kun maailma toisin järjestyy

Tie pelastaa
Tie pelastaa jos uskaltaa
Tie pelastaa jos vaihtaa suuntaa