2/25/2016

Kuvia blogiin?

Aloitin perusteellisen kuvakansiosiivouksen koneellani ja päätin että jopa 2006 ottamilleni kuville olisi kiva löytää joku paikka jossa niitä voisi näyttää. On ihan kiva seurata miten ottamieni kuvien laatu paranee vuosi vuodelta (johtuen osittain kamerasta, osittaen siitä että opin käyttämään niitä).
Pitäisi vain keksiä joku parempi blogi kuin blogger, johon niitä kuvia saisi..?


Doll in an abandoned houseVisavuoriVisavuoriLondon

2/24/2016

Gloucestershire vs. Cardiff Metropolitan

Tiistaista on selvitty, nyt ei tarvi kuin parantua perjantaihin mennessä kun on taas koulua... Tänään meille jaettiin roolit meidän viimeiseen produktioon, Animal Farmiin. Roolituksessa kävi aika jännästi. Me koe-esiinnyttiin tiistaina, kun koulusta oli lämmitys mennyt pois päältä ja me kaikki oltiin ihan jääkalikoita ja koe-esiintymiset varmaan aika jäykkiä sen takia - opettaja ei ollut tyytyväinen ja käski meidän koe-esiintyä perjantaina uudestaan. Itse olin ainoa joka koe-esiintyi korpin rooliin tiistaina, joten ajattelin että enköhän mä saa sen roolin sitten - se vaan harmitti kun olisin halunnut olla myös Kertoja, mutta korppi ja hän ovat samoissa kohtauksissa joten se ei olisi ollut mahdollista... Perjantaina sainkin sitten tietää että luokkamme paras näyttelijä oli muuttanut mieltään ja halusi myös korpin rooliin. Ja mitä sainkaan kuulla tänään? Niin, yllätys yllätys, en saanut korpin roolia koska tämä priimus veti sen nenäni edestä, mutta mitenkäs kävikään, musta tuli Kertoja! Eli sain sen roolin minkä eniten halusin, siksi että se johon koe-esiinnyin vietiin nenäni edestä... Tavallaan oon iloinen että sain sen roolin jonka halusinkin, mutta sitten taas sellainen ärsyttävä kateuden siemen kun tuo priimus tuppaa saamaan aina sen roolin jonka hän haluaa.... Mur.
Mutta jooh, nautittuani kahden tunnin nokoset ja kotitekoisen hampurilaisen, olen taas elävien kirjoissa ja ajattelin jatkaa universityn metsästämistä. Tässäpä siis tällä kertaa:

University of Gloucestershire

University of Gloucestershire sijaitsee hassua kyllä Gloucestershiren naapurikaupungissa, Cheltenhamissa (Englanti). Koulu tarjoaa Performing arts-kursseja että Drama-kursseja. Performing arts on melko tanssipainoitteinen, joten jos on enemmän näyttelemisestä kuin tanssista kiinnostunut, Drama-kurssi on parempi optio. Drama-kurssin vierailevia tähtiä ovat mm. BBC:n ohjaaja Sean Gleeson, sekä "fighting director" Tom Jordan, jolta saa kurssin päätteeksi ihan todistuksen että on koulutettu esittämään taistelukohtauksia. Koulurakennuksessa on hyvät studiotilat, ja näyttelijöiden tiloihin tehdään juuri remontteja. Oppilaiden tyytyväisyysprosentti opettajia kohtaan on tutkimusten mukaan 100%. 

Kurssi: Drama
Hinta: 9000£/vuosi
Minua kiinnostavia aineita: Kreikkalainen tragedia, Elizabethin aikainen teatteri, kameralle näytteleminen, "career development" joka auttaa työllistymisessä valmistumisen jälkeen, "stage combat", Rudolf Labanin koreografia, 35 tunnin työharjoittelu,

Cardiff Metropolitan University

Cardiff Metropolitan sijaitsee tietenkin Cardiffissa, Walesissa. Koulurakennukseen kuuluu kahviloita, oma kauppa ja kuntoilumahdollisuuksia laidasta laitaan. Kirjasto on myös juuri uusittu. Drama-kurssi on mahdollista ottaa vain yhdistettynä toiseen kurssiin ja itselleni kelpaisi yhdistää se mieluiten Englanninkielen opiskeluun tai luovaan kirjoittamiseen. Koululla on hyvin kansainvälinen oppilaskunta, joten koulu mainostaa itseään hyvin auttavaisena ja tukevana voimana niille jotka ovat tulleet kaukaakin opiskelemaan heille. Koulu tarjoaa toisena vuonna työssäoppimispaikan.

Kurssi: Drama and creative writing tai Drama and English
Hinta: 9000£ / vuosi
Minua kiinnostavia aineita: Tarinakirjoittaminen, "medieval drama", "epic theatre", "theatre of the absurd", feministinen teatteri, "skills for success", ohjaaminen


Kumpi?

Tämä on ensimmäinen vaikea valinta... Molemmissa on hyvät ja houkuttelevat puolensa, mutta sitten taas molemmissa on pieniä miinuspuoliakin: Cardiffissa ei esimerkiksi opiskella kameralle näyttelemistä. Unistatsin tiedot ovat myös hieman huolestuttavia. Cardiffin oppilaat eivät ole olleet tyytyväisiä palautteeseen opettajilta, eikä kirjaston sisältöön (tosin onko kirjaston tilanne muuttumassa koska se on juuri uusittu?). Kaikenkaikkiaan Cardiffiin ollaan 86% tyytyväisiä ja Gloucestershireen taas 71%. Nyt tosin kun luen tätä vertailuani niin vastaus tuntuu yhtäkkiä kovinkin selkeältä - Gloucestershire jatkoon. Cardiffilla kun ei ole sitä kameralle näyttelemistä, ja Gloucestershirella on kiinnostavampi kurssisisältö.




2/22/2016

Miksi kipeänä ei mennä salille - luovan kirjoituksen tyyliin #2

Niskaa särkee heti herätessä. Matkalla aamupalalle syväähengittäminen aiheuttaa kuivaa köhimistä. Päätä särkee. Aamupalan jälkeen vähän parempi olla. Reppu on jo pakattuna koulua ja salia varten, joten ei viitsi enää perääntyä... Koululla käydään vain kääntymässä, tulostamassa essee ja antamassa se opettajalle. Sitten salille. Pukukopissa on kylmä, salilla on kylmä, crosstraineriin lämmittelemään. Trainerissa ei ole mukavaa, syväänhengittäminen sattuu ja kylmä hiki nousee pintaan. Lihaskuntotreeni ei tee niin pahaa, mutta yhdestä laitteesta poistuessa meinaan kompastua kun en jaksanut keskittyä jalkoihini. Painoja en uskalla nostella ettei ne putoa varpaille. Jumppapallolla tasapainoilusta ei meinaa tulla mitään. Saunassa olo tuntuu parhaalle. Ylälauteilla nukuttaa, alalauteilla paleltaa.

Pukeutumisen jälkeen yskittää taas, vaikka salilla ei yskitty. Väkinäisen treenin jälkeen maistuu ranskikset ja panini, sekä kuuma tee. Auringonvalo särkee päätä. Niskaan sattuu vielä pahemmin kuin aamulla. Matalaan autoon istuutuminen tuntuu pikemminkin romahtamiselta kuin sulavalta liikkeeltä. Apteekissa ei meinaa englanniksi sopertamisesta tulla mitään ja kotiin kävellessä yskittää jatkuvasti, jollei imeskele kurkkupastillia. Kotiin tullessa vaatteet lentää samantien pois ja peiton alle luikahdetaan valonnopeudella. Juuri ja juuri jaksaa laittaa herätyskellon soimaan tunnin päähän, ennen kuin pää painuu tyynyyn ja kuorsaus alkaa.

2/20/2016

Minun päiväni - luovan kirjoituksen tyyliin + blogin makeover!

Puhelimen herätysääni soi. Se sama vanha Melanie C:n Independence day. Mietin hetken aikaa mistä ääni tulee. Minne jätin puhelimen illalla? Löydän sen tv-tasolta ja räpellän kolme kertaa väärin ennen kuin saan herätyksen pois.

I know I make mistakes, I will have to live and learn 
Sometimes you play with fire and sometimes you get burned 
I have my dream to live, following that star 
It doesn't matter how long it takes, it doesn't matter how far 

No time for make believing, and it's too late to turn back now 
Yeah yeah yeah! 

I've been dreaming about it 
I can't live without it 
I've got to find my own way 
I'm not changing my mind now 
Or looking behind now 
This is my Independence Day

Mietin että jessus kun väsyttää, vaikka nukuin 9 ja puoli tuntia. Onneksi ei ole kiire minnekään. Otan puhelimen peiton alle ja pelaan Clash of Clansia ja Fallout Vault-peliä hetken ja pakotan sitten itseni ylös. Avaan verhot ja lasi on täynnä vesipisaroita. Ulkona sataa taas vaihteeksi.
Vedän koulussa käyttämäni treenihousut jalkaan ja pidän Goonies t-paidan päälläni kun köpöttelen alakertaan aamupalaa etsimään. Olen valinnan edessä: paahtoleipää kuten aina, vai jos vaikka vaihteeksi jogurttia? Vastaus on kumpaakin. Kahden paahtoleivän sijaan yksi, voilla, kinkulla ja juustolla ja noin desi jogurttia, jonka päälle heitän vielä granolahiutaleita. Lasi appelsiinimehua, että tulee päivän vitamiinit. Köpötän takaisin yläkertaan ja laitan netflixistä Dexterin pyörimään. En jaksanut viimeyönä katsoa jaksoa loppuun joten katson sen nyt. Mietin kuinka ihana näyttelijä Charlotte Rampling on ja katson IMDB:stä mitä tämä on tehnyt. Huomaan yllätyksekseni että hän on Oscar-ehdokkaana elokuvasta 45 Years. Huomaan että Charlotte oli Dutchess-elokuvassa ja yritän muistaa kuka hän siinä oli - Keira Knightleyn hirveä äiti kenties? 

Aamupalan jälkeen vaihdan farkkuihin, kahteen toppiin ja paksuun mustaan puseroon - ulkona tuulee ja sataa ihan p*rkeleesti. 

Hypätään Johnin kanssa autoon ja mietin matkalla että unohdinkohan mitään. Vesipullo, vaatteet, puhtaat sukat ja alkkarit, shampoo, pyyhe, rasva, tossut, puhelin, kuulokkeet... On kaikki kai mukana.
Mennään kuntosalin rakennukseen sisälle ja korttilukijaportti odottelee siellä meitä - John ei tiedä onko hänen jäsenyys viikonloppuisinkin käynnissä, mutta kokeillaan. Portti aukeaa ja päästään sisälle. Pukukoppiinkin päästiin sisälle mun korttiavaimella. Käyn vaihtamassa salivaatteet päälle ja kun olen sulkemassa lokeroa muistan mitä unohtui - 50 pencen kolikko jolla saan lokerikon avaimen irti lukosta. Tongin salikassini pohjaa yrittäen löytää kolikkoa, mutta ei näy. Juuri kun ajattelen että menen pyytämään henkilökunnalta apua, kokeilen farkkujeni taskua - tadaa! Siellä lojuu viime salikäynnin kolikko! 

Salille mennessä en pääse ovikortilla sisälle - onneksi työntekijä päästää sisälle. Salilla on kamalan vilpoisaa joten menen ensiksi lämmittelemään crosstraineriin itseäni. Crosstrainerin tv-ruudusta tulee Matlock mutta yritän olla koukuttumatta juoneen etten jää ks. laitteeseen koko tunniksi. Treenailen lähinnä reisilihaksia ja vatsalihaksia, kunnes John lopulta ilmoittaa menevänsä saunaan. Lähden perässä pukukopeille ja ehdin ihme ja kumma saunaan ennen Johnia. Saunassa on kaksi hyvin keskivartalolihavaa miestä - toinen näyttää siltä kuin olisi viimeisillään raskaana, maha pömpöttää kuin iso ilmapallo. Muistelen etten ole ikinä nähnyt ks. miehiä salin puolella vaan aina pelkästään saunomassa - miksi maksaa salijäsenyys vaan että pääsee saunaan? En tajua.

Käyn suihkussa ja käväisen poreammeessa jossa taas yksi raskaana olevan näköinen mies köllii eikä edes yritä siirtää jalkojaan  tehdäkseen tilaa jollekin muulle. Toinen saunojista pulahtaa kylmäaltaaseen, sukeltaa jopa sinne ja painuu takaisin saunaan. Minä painun takaisin suihkuun, väistellen jääkylmiä vesilätäköitä kun kylmävesialtaan vesi on valunut yli äyräiden. 
Menen vaihtamaan vaatteita päälleni ja muistelen mitä kaikkea mun to do-listalla taas onkaan... 
Kun pääsen kotiin pitää jatkaa 2000 sanan esseetä, kunnes lähden viideltä töihin. Kun pääsen yöllä kotiin, pitää painua saman tien nukkumaan että herään aamulla jatkamaan esseetä. Yhdeltä pitää lähteä jousiammuntakurssille, neljältä tulla takaisin kotiin ja viimeistellä se essee. Maanantaina on esseen palautus 9:00. Sieltä päästään saman tien varmaan kotiin. Voisin lähteä sieltä saman tien salille... Tiistaina kuullaan mitkä roolit saadaan Animal Farm-näytelmässä, pitää ruveta sitten harjoittelemaan repliikkejä... 

Ajatus katkeaa kun joku nainen pukukopeilla kysyy ranskalaisella aksentilla onko sali tänään auki, vai onko pelkkä uimahalli viikonloppuisin auki. 
Kun lähden pukukopeilta eteishalli on täynnä 5-8 vuotiaita kakaroita valkoisissa karate-puvuissa. John odottelee jo ovilla. Ulkona sataa edelleen. Parkkipaikalla juoksee valkomusta kissa joka etsii sateensuojaa ison auton alta. John ja minä pakkaudutaan autoon ja syödään banaanit, kuten aina salin jälkeen, ettei kuolla heti nälkään kotimatkalla.

Kotimatkalla John kysyy käydäänkö Sainsbury'sillä. Kun päästään ostoskeskukseen sisälle John ehdottaa että mennään syömään leivät kaupan ravintolassa. Paikka on tupaten täynnä mutta löydetään kuitenkin meille tilaa. Minä otin mozzarella ciabattan salaatilla, John saman mutta ranskalaisilla. Kun ollaan syöty, eksytään vahingossa elokuvaosastolle. Apua! Crimson Peak on jo tullut dvd:lle! Ja Birdman on jo pelkän vitosen! Ja Charlotte Ramplingin 45 Years olisi kympin. Näytän Johnille ks elokuvia ja sanon että Charlotte on Oscar-ehdokkaana. John katsoo 45 Yearsin kantta hetken ja kysyy haluanko ks. elokuvan, ja ennen kuin vastaan hän heittää sen ostoskoriinsa. Katson haavi auki että mitä just tapahtui, koska Birdman ja Crimson Peak olisi olleet paljon halvempia, mutta en mutise vastaan. Hiphei, ilmainen elokuva! 
John muistaa että mun sisätossut hajosi joten mennään vaateosastolle ja katselen söpöä lasten Liisa Ihmemaa-mekkoa ja harmittelen kun siskontytöt ovat vielä sivistymättömiä Liisasta. Tossuhyllyltä löytyy ihanat violetit pöllö-tossut ja kokeiltuani niitä jalkaan John viskaa ne ostoskoriin. Mietin että meinaako hän maksaa nekin, vai mitähän tässä nyt tapahtuu... 
Vihannesosaston vieressä on kukkaosasto ja John huomaa että nippu kukkia jotka ovat vielä nupussaan maksavat vain punnan per nippu. Hän heittää kaksi nippua ostoskoriin, nappaa banaaneja viereiseltä osastolta ja mennään kassalle. Kaivelen jo lompakkoani ja mietin että tilillä on vain 25 euroa loppukuulle, mutta John heittää pöllötossut samaan pinoon muiden ostosten kanssa. En rupea mutisemaan vastaankaan, vaan otan ostoskassin ja rupean pakkailemaan ostoksia. Ulkona sataa ja tuulee edelleen.

John kysyy kotimatkalla mitä mietin kun olen niin hiljaa. Oikeasti en miettinyt yhtään mitään, vaan kirjaimellisesti sammutin aivoni ja tuijotin vain eteeni. Salikäynnillä on aina sama efekti. Kiroilen mielessäni ja mietin mitä esseen kirjoittamisesta tulee, kun aivot toimii varmaan vain 20 prosentilla normaalista. Päässä alkaa soimaan Hokkus pokkus taikaluudalla-elokuvasta tuttu "It's lovely bobbing along", enkä tiedä mistä ihmeestä sekin tuli. 
Kotiin päästessä kiitän Johnia tossuista ja dvd:stä ja huomaan että eilistä banaanileipää ei ole paljoa jäljellä. Leikkaan itselleni siivun, keitän teetä ja painun yläkertaan esseen pariin. 700 sanaa ilmestyy kuin tyhjästä ja totean että niitä on ehkä jopa vähän liikaa tähän mennessä - mutta onneksi on helpompaa vähentää sanoja kuin keksiä niitä lisää. 
Tarvitsen tauon esseestä. Vilkaisen facebookiin: ei mitään. Menen bloggeriin, ja  totean että pitää jatkaa university-karsintoja jossakin vaiheessa. Mutta ei tänään. 

2/19/2016

Coventry vs. Newman

Coventry University

Coventry University sijaitsee Keski-Englannissa ja tarjoaa 30% teoriasta, 70% projektityöstä koostuvaa kurssia, jonka ylimääräisiin herkkuihin kuuluu luokkaretket Sveitsiin Fasnacht Festivaaleille ja Saksaan Berliner Ensembleen. Kurssi tarjoaa myös mahdollisuuksia esiintyä Coventryn jokavuotisissa mysteerinäytelmissä, ja tuo oppilaidensa luokse monia alan tähtiä luennoimaan. Ulkomaille vaihtariksi lähtökin on mahdollista. Rakennus on yksi ympäristöystävällisimmistä koko maassa: sadevesivarastointi jolla lämmitetään rakennus talvella, sekä joillakin alueilla kampusta kasvaa syötäväksi kelpaavia kasveja joita oppilaat saavat ottaa omaan käyttöönsä. Kouluun kuuluu myös oma kuntosali, ja useita eri asumisoptioita.

Kurssi: Theatre and professional practice
Hinta: 9000£ / vuosi
Minua kiinnostavia aineita: akrobatia, käsikirjoittaminen, naamioesiintyminen
+ Viimeisenä vuotena perehdytään itsensä esille tuomista työllistymisen parantamiseksi (self-promotion, marketing, publicity). 12 tuntia viikossa suoritetaan pienemmissä ryhmissä, yksi tunti viikossa kahden kesken opettajan kanssa keskustellen omista tavoitteista ja vain 5 tuntia koko suuren luokan kanssa.


Newman University

Newman ei sijaitse kovinkaan kaukana Coventrysta, sillä Birmingham ja Coventry ovat naapurikaupunkeja. Tähänkin universityyn kuuluu kuntosali, joskin pienempi, sekä hyvin kattava kahden kerroksen ja 100,000 niteen kirjasto. Kurssilla opiskellaan paljon teatterin historiaa varsinkin Viktoriaaniselta ajalta. Kurssilla panostetaan paljon Englannin kieleen sekä puheessa että kirjoituksessa. Luokka tekee myös retkiä paikallisiin teatteritapahtumiin.

Kurssi: Drama and English
Hinta: 9000£ / vuosi
Minua kiinnostavia aineita: Näytteleminen ja ohjaus, "Gender Trouble in Literature", kreikkalainen draama


Kumpi?

Unistatsin mukaan ero on päivänselvä. 75% oppilaista on tyytyväisiä Newman Universityyn kun taas 93% on tyytyväisiä Coventryyn. Coventryn pienet ryhmäkoot ovat myös mulle mieleen, koska silloin opettajilla on enemmän aikaa antaa yksittäisille oppilaille palautetta, kun oppilaita on puolet vähemmän. Luokkaretket ulkomaille kiehtoo myös ja kyllä mua kiinnostaa enemmän käsikirjoittaminen ja akrobatia kuin ohjaaminen ja "gender trouble in literature". Eli Coventry jatkoon.


2/18/2016

Wolverhampton vs. South Wales

No niin. On aika käydä läpi ensimmäiset karsinnat koskien kouluhakemuksia. UCAS:n kautta pystyy hakemaan vain viiteen Universityyn, viiteen konservatorioon, plus sitten draamakouluihin haetaan yleensä heidän omien nettisivujen kautta (niille ei siis ole mitään ylärajaa moneenko haet). Eli mun täytyy löytää viisi parasta about 70 universityn joukosta. Juuuh? Helppo homma. Aloitetaanpa.

University of Wolverhampton


University of Wolverhampton sijaitsee - yllätys yllätys - Wolverhamptonissa, Keski-Englannissa, Ks. koulun nettisivut sekä esitekirjanen jonka tilasin heiltä postitse kertoo säälittävän vähän yksityiskohtia siitä mitä heidän kurssilla tarjotaan. Mainintana on vain hienot studio- ja näyttämötilat sekä hyvin äänipainotteinen opetus. Kurssiaiheena pelkkä "drama" voi tarkoittaa mitä vaan; käsikirjoittamista, näyttelemistä, valoja, etc. joten tämä voi olla epävarma paikka marssia opiskelemaan jos haluaa nimenomaan näyttelijäksi. En ole varma haluanko ottaa ks. riskiä.

Kurssi: Drama
Hinta: 9000£ / vuosi


University of South Wales



















University of South Wales sijaitsee nimensä mukaan Etelä-Walesissa. Päärakennus sijaitsee 12 mailia pääkaupungista mutta näyttelijälinjan campus on Walesin sydämessä, Cardiffissa. Tämä koulu pitää sisällään 160-paikkaisen teatterisalin, neljä "black box" teatteristudiota ja filmausstudion johon kuuluu myös green screen. Oppilaat voivat osallistua opiskelun aikana julkisiin esityksiin, opiskelijoiden festivaaleihin sekä koulun oman radiokanavan ylläpitoon. Tämä koulu tarjoaa sekä Performing arts, että Theatre and Drama-kurssit, ja ero näiden kahden välillä on se että Performing arts opiskelee todella laajalti kaikkea performanssitaiteita, mukaanlukien tanssia ja sirkusta sunmuuta, kun taas Theatre and Drama keskittyy enemmän tietenkin teatteriin ja draamaan. Kummatkin kurssit voi olla näyttelijäksi haluavalle hyödyllisiä, mutta kallistun enemmän Theatre and Draman puolelle kun on tämän koulun kursseista kysymys...

Kurssi: Performing arts
Hinta: 9000£ / vuosi
Minua kiinnostavia aineita: Stand-up komedia (valinnaiskurssi), sirkus-taidot, katuteatteri

Kurssi: Theatre and Drama
Hinta: 9000£ / vuosi
Minua kiinnostavia aiheita: Ohjaaminen, improvisaatio ja roolipeli, ohjattu näytelmäprojekti yleisölle kolmantena vuotena
+ oppilaat pääsevät esittelemään töitään erilaisilla festivaaleilla ympäri vuoden, mukaanlukien koulun omassa teatterifestivaalissa


Kumpi?

Unistats-sivuston mukaan nämä kaksi koulua ovat aika tasoissa, mitä oppilaiden tyytyväisyyteen tulee (Wolverhampton 78%, South Wales 79%), mutta ottaen huomioon että Wolverhampton ei anna paljoakaan infoa siitä mitä heillä opiskellaan, täytyy mun kallistua South Walesin puoleen. Myös senkin takia että siellä opiskellaan kurssia "Theatre and Drama", eikä pelkkää draamaa. Plus koulun teatteritilat on aika älyhienot (come on, green screen!). 

Eli University of South Wales on jatkossa, Wolverhampton on pudotettu optioista. 



Risteilykuvia koneen syövereistä

On a cruise

On a cruise

On a cruise

On a cruise

On a cruise

2/17/2016

Mihinkähän sitä sitten ollaan menossa?

Silmiä kirvelee, päähän sattuu, kymmenes vessareissu kohta edessä, kynnet järsitty täydelliseen tuhoon... Kyllä. Etsin kouluja joihin hakea ensi haussa.

Päätin sitten olla perusteellinen ja käydä läpi kaikki UK:ssa draamaa, näyttelemistä ja esiintymistaiteita käsittelevät universityt läpi... Niitä on n. 80. Plus draamakoulut siihen päälle, joita ei tosin ole edes tusinaa. Olen käynyt jokaisen koulun lukuvuosihinnat läpi, katsonut millaisia kursseja ks. koulu tarjoaa ja mitä koe-esiintymisessä vaaditaan, plus tietenkin mitä opintoja pitää olla alla että voi niihin edes hakea. Seinälläni hilluu UK:n kartta joka näyttää koulujen sijainnit jotta voin vähän arvioida ovatko ne kalliilla elintasoalueilla vai jossain halvassa paikassa kuten Hull... Nyt rupeaa pää olemaan niin turta etten jaksa enää. Menen nukkumaan.

Ja varautukaa siihen että tuun vertailemaan täällä eri kursseja. Tästä saattaa tulla melkonen koulukarsintablogi.

2/13/2016

Skotlannin terveydenhuolto

Se on jännä, miten jotkut asiat eroaa Euroopan maissa tosi paljon toisistaan, vaikka on niin paljon EU-lakeja joita kaikkien maiden pitää noudattaa... Itse aina turhauduin pahasti Suomen terveydenhuoltoon, mutta en niinkään hammashuoltoon, ja Skotlannissa se taas on toisinpäin. Suomessa sai aina kärsiä sen epämukavan hammaskiven poishankauksen, mutta täällä taas ei yleisellä kiinnitetä huomiota muihin kuin vakavampiin ongelmiin, kuten reikiin tai vinoon kasvaviin hampaisiin. Eli kun viimeksi kävin hammaslekurilla en joutunut kärsimään hammaskiven poistoa, mutta toisaalta taas en tuntenut oloa hyväksi ilman sitä kärsimystä - eikö se vaan sitten pahene ajan saatossa jos sille ei tee mitään?

Lääkärillä taas aivan eri juttu kuin Suomessa.. ajan saat 2-5 päivän päähän soitostasi ja saat hyvää palvelua; olin kärsinyt kivusta polvissa jo kaksi vuotta kun menin täällä lekurille ja oon satavarma että Suomessa mä olisin saanut joko buranaa tai kortisonipiikin, mutta mitäpä täällä? Lekuri väänteli mun jalkaa eri suuntiin, tunnusteli tarkasti ja antoi viikon reseptin johonkin tulehduslääkepilleriin ja ta-daa, kipu polvista lähti kauas pois eikä ole palannut. Viime vuonna kävin myös siellä vasemman ranteen kipujen takia, kun se rupesi jo häiritsemään normaalielämää; Suomessa ei ikinä selvitetty mikä on vialla, Skotlannissa sain pillerit ja kipu oli poissa alle kahdessa viikossa.

Ja en tiedä miten Suomessa oikeastaan on, mutta Skotlannissa on ihan oma Sexual Health Clinic-systeemi jonne voit kuulemma mennä ihan ilmaiseksi puhumaan ehkäisykeinoista plus antamaan näytteet jotka he sitten testaa erilaisten (seksin kautta tarttuvien) tautien varalta! Mun piti itse maksaa jopa hemmetin salmonella-testi koska jostain syystä R-Kioski ei sitä mulle aikanaan maksanut kun pääsin niille töihin (vaikka sanoivat että maksavat, pyh pah) ja täällä voit ilmaiseksi marssia vaikka kuukauden välein tekeen STD-testejä ilmaiseksi ja saat kuulemma ilmasia kortsujakin kaupan päälle iästä riippumatta, huhhuh... Muistan Suomessa saaneeni kerran ilmaisen kortsun joskus ylä-asteella seksivalistustunnilla ja senkin lahjoitin luokkani pojille jotka puhalsivat siitä sitten ilmapallon.

..so tell me again why should I want to move back to Finland?


2/10/2016

Rukkaset saaneen jakomielitauti

Jooh, eli pakko se on kai tännekin päivittää että en päässyt taaskaan jatkoon koe-esiintymisessäni, joten kolmas kerta ei toden sanonut... Arvasin sen jo itsekin siinä vaiheessa kun poistuin huoneesta, sillä monologini meni mielestäni ihan hyvin, mutta haastattelussa menin vähän lukkoon ja vastaukseni olivat vähän mitä sattui, joten siihen se sitten varmaan kaatui. RCS:ltä lähtiessäni koin ensin sellaista lievää pettymystä, bussissa kotimatkalla nukuin kuin pieni porsas ja kotiin päästessäni jatkoin normaalia päivärutiinia, mutta sitten kun pääsin sänkyyn, niin kyllä kiukutti! 

Pääni sisällä oli kaksi eri ääntä, toinen sanoen että: "Noh jotkut ovat päässeet sisään vasta 7. yrityksellä, ei tämä ole vielä paha, ens syksynä kun haku aukeaa niin haet taas uudestaan!" ja toinen ääni sanoi: "Sä et ole päässyt vielä edes läpi 1. kierroksesta, ne ei selvästikään halua sua sinne, miksi mennä takaisin kärsiin taas uusia pettymyksiä, ooks joku masokisti, häh?" 

Jälkimmäinen ääni hiljeni yön aikana ja kolmas ääni liittyi joukkoon sanoen, että voinhan mä hakea muihinkin kouluihin ensi syksynä ja katsoa vähän laajemmin että mihin sitä lähtisi. Englantiin lähdössä on se huono puoli että koska olen Skotlannissa kirjoilla, en saa Skotlannista opintotukea Englantiin (kai?) ja ottaen huomioon miten Suomessa tällä hetkellä menee, niin voi olla että aikuisopiskelija ei saa kohta mitään tukea tai opintolainaa yhtään minnekään. Eli tavallaan pitäisi ehkä pysytellä Skotlannin rajojen sisäpuolella, mutta toisaalta... Noh, sen näkee sitten. 
Ensipettymyksen haihduttua totesin kuitenkin, että ei  maailma nyt tähän kaatunut. En mä aio luovuttaa, koska mitä mulla on muka menetettävää? Nythän mä päinvastoin voin aivan kaikessa rauhassa etsiskellä kämppää ja kenties kämppiksiä Glasgowhun ja etsiä sieltä töitä, ilman murheita siitä että nämä asiat pitäisi löytää ennen kuin koulut alkaa syyskuussa. Mä voin hyvin pitää nyt välivuoden, etsiä töitä, säästää rahaa, käydä ehkä jollain lyhyellä näyttelemiskurssilla kehittämässä itseäni, käydä koe-esiintymisissä näytelmiin ja ottaa ihan rennosti. Ainoa mistä tarvitsee stressata on raha, koska opintotuki loppuu kesäkuussa. Mutta hei, aina jotain ilmaantuu. 


2/06/2016

Treffeillä + koe-esiintyminen

Siitä on jo yli puolisen vuotta kun Andrewn kanssa erottiin, ja vaikka ei mulla ole mitään hakua ole päällä ollutkaan uuden kumppanin suhteen niin päädyinpä silti eilen treffeille erään paikallisen jätkän kanssa. Ikää 27, työskentelee metsänhoitoalalla (onks Skotlannissa metsiäkin??) perheensä firmassa, tumma ja hoikka ja tykkää matkustella... Ja siinä se sitten vähän olikin. Ei ks. henkilössä mitään vikaa ollut, mutta ei vaan tuntunut mitään kipinöitä. Mukava jutella ja kaikkea mutta ei mitään perhosia vatsassa tai muuta sellaista. Ehkä pidetään yhteyttä ihan kaveripohjalla, onpahan edes joku collegen ulkopuolinenkin kaveri!

Maanantaina on taas se hetki. Hetki kun mun pitäisi kahdella monologilla onnistua vakuuttamaan kaksi paneelin jäsentä siitä että mut kannattaisi valita opiskelemaan Royal Conservatoire of Scotlandiin. Monologeina tänä vuonna on Abstract Expressionista Jennyn monologi sekä William Shakespearen "As you like it" ja Rosalindin yksi monologi. Tämä on nyt kolmas hakukertani, joten jos nyt tällä kertaa tärppäisi? Kolmas kerta toden sanoo? Olen harjoitellut joulukuusta saakka ja silti tuntuu ettei se ole tarpeeksi...
Huomennapa siis aloitan päiväni suihkulla, sitten pakkaan tavarat valmiiksi ja lähden jousiampumaan pariksi tunniksi Mayboleen. Sieltä palattuani syön ja lähden sitten junalla Glasgowhun kaverini Carolinen luokse yöksi. En halua ottaa maanantaiaamuna junaa Glasgowhun siltä varalta jos vaikka juna lahoaa matkalle. Parempi olla lähempänä RCS:a niin saa pidemmät yöunet ja hyvän startin päivään kun ei tarvitse löhötä junassa tuntia. 9:30 paikallista aikaa maanantaina oonkin sitten RCS:n rakennuksessa, odottamassa vuoroani koe-esiintyä... apua.