12/11/2016

Mä joka päivä töitä teen... part 2

Siitä on jo vierähtänyt hetki kun oon viimeksi kirjoittanut blogiini, mutta kun on töissä kuutena päivänä viikossa kymmeneen asti illalla, ei ole oikein ollut aikaa paljoa muulle. Aamuisin menen salille, salilta suoraan töihin ja töistä kotiin nukkumaan. Niinä päivinä kun oon poissa töistä, otan yleensä lepoa tavalla tai toisella.
Tänään oli vapaapäiväni, joten lähdin Silverburnin ostoskeskukseen ja jessus se on mieletön paikka! Ainoa joka sieltä puuttui, oli kirjakauppa, mikä oli ehkä ihan hyväkin asia ottaen huomioon miten mun lompakko keveni jo muutenkin tällä reissulla... Mutta nyt mulla oli varaa kyllä tuhlatakin, koska oon tienannut hyvin ja oon ollut liian kiireinen tuhlaamaan rahaani paljoa mihinkään. Sain myös veronpalautuksia, sekä palkkaa ajalta kun olin töissä raviradalla tosi pitkää päivää viikon ajan.

En muista koska mulla viimeksi oli tilanne jolloin mun ei ole tarvinnut murehtia rahasta - opintotuet oli säälittäviä, kesän aikana vaihdoin työstä toiseen isompien tuntien perässä eikä mistään tullut mitään. Viimeksi kun mulla oli rahallisesti okei tilanne - huom. "okei", ei ihanteellinen - oli kun olin amiksessa ja isäni tuki mua opintojen ajan mitä pystyi. Nyt kun mun ei tarvitse murehtia jokaisen laskun tai vuokran maksun kanssa ja mulla on varaa ostaa asioita joita tarvitsen (esim. uusi sheivausterä oli aika listan kärjessä - ne on kalliita!) niin iso kivi on kierinyt rinnan päältä. Mukavaa kun aivot ei mene ylikierroksille ja verenpaine kattoon joka kerta kun ajattelen laskujen maksamista. Vapauttavaa.

Tietysti tällä 6 päivää viikossa työskentelyllä on se huono puolensa, että mulla ei ole oikeastaan aikaa tehdä mitään tai tavata ketään. En muista koska viimeksi olen nähnyt kavereitani, paitsi yhtä joka pyrkii omalta kiireiseltä aikataulultaan raivaamaan aikaa myös mulle, mikä on aika ihailtavaa kun tällä on kaksi työpaikkaa, joista toinen vaatii aikaa myös kun hän on kotona.

Mutta, on mulla luvassa myös omaa aikaa: lähden helmikuussa lomalle Suomeen. Veljeni on menossa naimisiin ja kysyin töistä saisinko sen verran vapaata että voin olla paikalla, ja tämä sopi heille hyvin - perhe ja häät tuntuu olevan tosi tärkeitä intialaisille, joten en sinänsä ihmettele että nämä eivät sanoneet mitään vastaan.

Joten, koitan olla reipas ja jaksaa tehdä töitä ahkerasti helmikuuhun asti ja päästä sitten ansaitulle lomalle. Ja toivottavasti olen myös bikinikunnossa siihen mennessä, sillä häät tulee olemaan paikassa jossa on palju ja sauna...

11/18/2016

Sain töitä!

Niin voisihan sitä kai tännekin mainita että työt intialaisessa ravintolassa jatkuu. Oon töissä 6 päivää viikosta, joten kaikki muu jää nyt vähän vähemmälle sitten... Mutta vihdoinkin on varaa maksaa vuokraa ja pistää rahaa säästöön!

pop champagne photo obamablltw6gif.gif

11/10/2016

Väsymyksestä kohti voittoa?

Kuten on varmaan saattanut huomata, olen ollut siipi maassa hetken aikaa, mutta ei mennyt kauaa kun sain taas revittyä itselleni jostain puhtia. Päivitin CV:ni ja lähdin taas uudelle työnhakukierrokselle, tällä kertaa saaden kutsut haastatteluun kahvilaan, intialaiseen ravintolaan sekä neljän tähden hotelliin, jonka omistaja on sama henkilö joka omistaa raviradat joille oon työskennellyt jo kaksi vuotta. Sain myös sähköpostia kahdesta muusta työpaikasta.

Kahvilan haastattelussa kävi heti ilmi että kyseessä on duuni josta saisin palkkaa "pimeänä", ja toisekseen palkka olisi ollut 5 puntaa per tunti, eli 2,20 puntaa vähemmän kuin mitä mulle lain mukaan kuuluisi. Eli niille sanoin kiitos ja heihei.

Intialainen ravintola otti minut haastatteluun heti seuraavana päivänä siitä kun olin tiputtanut CV:ni heille, ja nyt olen maanantaista lähtien ollut heillä harjoittelussa, joka päivä kahdesta kymmeneen. Kyseessä on yli 20 vuotta pystyssä ollut ravintola meren rannalla, jota ylläpitää perhe joka on asunut UK:ssa noin 30 vuotta. Perheellä on toinenkin ravintola Ayrin keskustassa, jota ylläpitää perheen esikoispoika, kun taas tätä jossa minä harjoittelen, ylläpitää kuopus. Omistaja viettää aikaa tässä ravintolassa kahden ja neljän välillä ja siirtyy sitten toiseen ravintolaan auttamaan esikoista, mutta tämän vaimo jää yleensä minun ja kuopuksen seuraksi. Koko perhe on todella ystävällisiä ja juttelevia ja kärsivällisiä, jos en ymmärrä jotakin.
Kaikki muut ravintolan työntekijät puhuvat punjabia keskenään, mutta onneksi sujuvaa englantia minulle, joten ei ole ollut mitään ongelmaa tähän mennessä. Työnkuva on simppeli ja omistajaperhe pitää mut hyvin ruokittuna: alkusiivouksen jälkeen on tee-hetki, neljältä on lämmin ateria, kuuden aikaan toinen tee-hetki ja töiden jälkeen saan vielä aterian kotiin vietäväksi (ja saan vieläpä kyydin kotiin). Ai niin ja hiljaisina työpäivinä saadaan myös välipalaa (eilen oli siipiä).

Hotelliin olin haastattelussa tänään, ja voin kertoa että pelkkä 30 minuutin vierailu ks. paikkaan antoi mulle jo sellaisen kuvan, että olisivat vain suoraan voineet sanoa: orjuutamme sinua kuin sirkuseläintä etkä saa sanoa siihen sanallakaan vastaan, ja jos et miellytä meitä, jos edes sukkasi on väärän väriset, niin saat samantien lähtöpassit.
Yikes. Suostuin silti harjoitteluvuoroon ensi viikolle, ihan siltä varalta jos tämä intialainen ravintola ei jostain syystä tärppääkään, niin on sitten edes joku "plan B". Hotellissa antoivat tosin kuvan että heillä on mahdollisuus nousta tärkeämpiin tehtäviin ja jopa johtoportaaseen, mutta mulla ei ole niin suurta intohimoa hotellialalle että moinen pahemmin kiinnostaisi. Mä tykkään tehdä cocktaileja ja sillä sipuli. Paperityö lähinnä kammottaa.

Paikat joista sain sähköpostia, oli ravintolaketju jolla on tilat Ayrissa sekä Prestwickissä, mutta mitä olen paikasta kuullut ja siitä miten pomot kohtelevat perus rivityöntekijöitä, on jäätävää. Hain sinne ihan pelkkää epätoivoisuuttani, mutta nyt kun on näin monta rautaa tulessa, niin voi olla että jätän menemättä ks. paikkaan, jos kutsuvat haastatteluun.
Toinen paikka on Ayrissa oleva pub, joka laajensi juuri ravintolaksi. Paikan omistaja itseasiassa kuoli juuri viime viikolla syöpään (kyläjuorut kulkee hyvin intialaiseen ravintolaan), joten olin yllättynyt että sain sieltä viestiä toissapäivänä. Kun kuitenkin vastasin että olen nyt harjoittelussa toiseen paikkaan ja vapaa vain ennen kello kahta, en kuullut enää mitään kyseisestä paikasta.


Olen nyt sitten sormet ja varpaat ristissä että kaikki menee hyvin tässä ravintolassa, koska sinne mä todella haluaisin jäädä. Mukava ilmapiiri ja ilmainen ruoka on vaan niin houkuttelevia, minkäs sille mahtaa...

11/01/2016

Lisää tästä väsymyksestä.

Oon taas koko päivän ollut tekemättä oikeastaan yhtään mitään, vaikka oikeasti mun pitäisi olla tekemässä seuraavia asioita:

- etsiä netistä tietoa josko olisin kelvollinen saamaan jonkinlaista työttömyys- tai asumistukea Skotlannista (mitä tosin epäilen, joten asenteeni on lähinnä "miksi edes vaivautua")

- päivittää CV:tä että voin lähteä taas etsimään töitä, mutta torjutuksi tulemisen pelko tuottaa jo niin kovaa ahdistusta että en vaan jaksa edes lähteä yrittämään - ja sitten muistan että mulla on kuitenkin laskuja ja vuokraa joka pitäisi maksaa ja ahdistun lisää koska kohta se vähäinen raha mitä mulla on jäljellä, loppuu, eikä mitään rahan lähdettä ole tiedossa

- valmistautua hakemaan taas jatko-opiskelemaan teatteria mutta oloni on sellainen että olen lähestulkoon luovuttanut koko unelmani näyttelemisestä - kyseinen urapolku on niin vaikea, eikä mulla ole tarpeeksi osaamista tai ulkonäköä ks. hommaan joten miksi edes yrittää?

Toisinsanoen en näe edessäni oikeastaan mitään ja jotain pitäisi kuitenkin yrittää mutta torjutuksi tuleminen ahdistaa niin etten edes jaksa enää.

Voisko mut lukita johkin suljetulle ison kirjapinon kanssa jossa vois vaan olla ilman että tarvitsee ahdistua joka kymmenen minuutin välein, kun muistaa että on taas työtön ja hukassa?

10/31/2016

Oon väsynyt.

Tää otsikko on odottanut postausta nyt viimeiset 7 tuntia. Mutta oon niin väsynyt etten jaksa edes kirjoittaa.
Kahvilasta tuli potkut koska olin liian hidas. Ja koska mokasin kaksi kertaa yhden vuoron aikana - ja nekin mokat tapahtui lähinnä siksi että olin ollut kahteen asti yöllä töissä toisessa duunissani, koska tarvitsen kaiken rahan mitä voin vaan ansaita. Että se siitä sitten. Taas työnhakuun, enkä millään jaksaisi. Olin harjoitteluvuorossa Glasgown baarissa ja nämä sanoivat että soittavat tiistaina päätöksen - eivät soittaneet, joten soitin keskiviikkona heille: pomo ei ollut paikalla, joten sanoivat että "soita uudelleen huomenna kahdeltatoista". Noh, mä soitan klo 12 ja ei, pomo ei ole paikalla, "me soitetaan sulle huomenna". Eivät soittaneet.
Joo antipa olla. Jos olivat aikeissa palkata minut niin olisivat varmaan soittaneet.

Halloween sujui paikallisissa kotibileissä, ja ikävä Suomeen oli kova koko illan. Kaverilla Suomessa on aina kivoja, intiimejä kotipippaloita, ja täällä sen sijaan... Noh. parhaimmillaan meitä oli 30, joista osa oli kuokkavieraina alakerrasta ja tuli vaan syömään emännän ostamat mässyteltävät. Osa vieraista tuli sinne vain ottamaan huumeita (en tiedä mitä oli, jotai poretabletin näkösiä mitkä saivat oluen avulla alas) ja lähtivät sitten klubille ennen kuin alkoi aineet vaikuttaa. Yugh.

Eli kaiken kaikkiaan, oon väsynyt ainaiseen työn metsästykseen, tunnen oloni jotenkin todella surkeaksi kun mihinkään duuniin en näytä kelpaavan, ja haluaisin vaan hetkeksi hermolomalle kotiin, mutta eihän mulla siihenkään ole varaa jos ei ole töitäkään...
Tekisi mieli nostaa taas lääkityksen annosta että voisin olla edes ennemmin turta kuin tuntea näitä ikäviä fiiliksiä koko ajan.

10/15/2016

Ihan pöllö DIY-projekti



Ei tule varmaan yllätyksenä että tämä Potter-fani diggaa näitä ihania höyhenpeitteisiä otuksia eli pöllöjä. Kotkat on suurin osa tosi ilkeän näköisiä, papukaijoja mun käy lähinnä sääliksi ja monet muut eksoottiset linnut näyttää mun silmissä kaikki samalta, mutta pöllöissä on sitä jotain. Tykkään kyllä haukoistakin, ja tietyistä pikkulinnuista, mutta ah, pöllöt! Olin viime viikonloppuna Edinburghissa ja törmäsin uudelleen Guinevereen, jonka tapasin ensimmäisen kerran viime vuonna Fringe festivaaleilla.


Ja Guineveren seurana oli tälläinen minipöllö! Niin söpö että teki mieli napata taskuun ja viedä mukanani...


Ja tämä erityisen epä-kuvauksellinen tunturipöllö, joka aiheutti sen että mun päässä soi Potterin tunnari koko loppupäivän... 

Koska mulla ei selkeästikään ole resursseja ylläpitää pöllöä - en ikinä ostaisi sellaista lemmikiksi mutta jos olisi mahdollista, voisin esim. hoitaa jonkun haavoittuneen takaisin lentokuntoon tms. - niin päätinpä askarrella tällaisen höyhen-vapaan pöllön. En oo ihan varma onko tämä nyt 100% valmis vai pitäisikö sitä vielä jotenkin säätää...? 


10/12/2016

Kamera sanoo klik klik klik...

 photo DSC_0524.jpg

Unohtui tosiaan purkaa kameralta kuvat siltä ajalta kun mulla oli kaksi suomalaista kylässä pari päivää. Käytiin yhtenä päivänä rannalla katsomassa tätä rauniorakennusta, joka voi varmaan teoriassa koska tahansa pudota tuolta jyrkänteeltä... On sen pelastamiseksi kai jotakin aikeilla, mutta budjettiongelmia vissiin ollut, kun ei ole vielä mitään tapahtunut.

 photo DSC_0527.jpg

Nämä seuraavat kuvat on taas eri kävelyreissulta, kun köpöteltiin rantaa pitkin Ayrista Prestwickiin lounaalle. Joku oli rannalle tehnyt tuollaisen teoksen, ja musta se oli vaan aika karmivan oloinen.

 photo DSC_0531.jpg photo DSC_0536.jpg

Mutta joku oli tehnyt siitä miniversion, joka taas näytti aika söpölle.

 photo DSC_0537.jpg

Ja eräs rouva oli heittämässä keppiä viidelle - kyllä - VIIDELLE koiralleen! Hauskaa niillä näytti olevan, varsinkin tuolla huskylla. 

 photo DSC_0540.jpg

 photo DSC_0546.jpg

 photo DSC_0542.jpg

10/08/2016

Taas uusia juonenkäänteitä

Juuri eilen piti kirjoittaa siitä miten se aurinko paistoi risukasaankin; tein sen mitä viime postauksessa uhkailin ja lähdin jälleen työnhakureissulle, ja sain kuin sainkin sitten harjoitteluvuoron uuteen puolalaiseen kahvilaan, ja sanoivat sitten harjoitteluvuoron päätteeksi että saan duunin. Paikkaa pitää yllä pariskunta, josta mies on paikan omistaja ja nainen on paikan pomo, ja he ovat olleet tosi mukavia ja antaneet hyvin työtunteja eikä mitään ongelmia näyttänyt olevan koko tänä ensimmäisenä työviikkonani - vaan kuinkas sitten kävikään?

Kun sain tänään työvuoron päätteeksi palkkani, paikan omistaja tuli sanomaan että 'tämä ei nyt oikein toimi' - mulle tää asia tuli aivan puskista, koska mulle ei oltu annettu mitään palautetta että olisin tehnyt jotakin väärin, ja omistaja varmaan näki mun kasvoistanikin, että nyt tuli aika totaalijärkytys. Varsinkin koska mä olin jo ottanut loparit edellisestä paikasta, eli oli aika pudotus tyhjän päälle. Yritin selvittää että mikä sitten oli ongelmana, mutta omistaja sanoi vain että tunnun olevan "wrong fit" ks. duuniin.
Noh, ehkä lievästi siinä nousi pala kurkkuun siinä vaiheessa ja pomo sitten saapui siihen ja selitti etten ollut tarpeeksi riuska kahvien teossa, koska sitten kun hän ja omistaja päättävät vihdoin ottaa päivän tai pari pois duunista, he haluavat jättää paikan sellaisten työntekijöiden käsiin joiden he tietävät pärjäävän.
Mua ehkä hieman ärsytti tämä tokaisu, nimittäin aina kun mä olen ollut töissä niin pomo on itse halunnut tehdä kahvitilaukset, eikä ole oikeastaan edes antanut mulle tilaisuutta tehdä paljoa mitään kahvikoneella - miten mun oli tarkoitus sitten oppia nopeaksi jos siihen ei annettu tilaisuutta? Ja juuri tätä mä sitten pomolta ihan suoraan kysyin, koska mitäpä mulla oli enää menetettävääkään, ja ilmeisesti tämä mun pointtini oli oikein ajoitettu ja muotoiltu, koska pomo mietti sitten hetken asiaa, kävi juttelemassa omistajalle, tuli takaisin ja sanoi että saan vielä viikon armonaikaa näyttää kynteni ja sitten he päättävät jatkuuko sopparini vai ei, ja tällä kertaa hän päästää mut paremmin kahvikoneeseen käsiksi.

Olin hiukan yllättynyt että onnistuin niin sanotusti luikertelemaan potkuista ulos, mutta toisaalta olen jo nyt lauantaina ihan hermoraunio työvuoroista jotka ovat vasta ensi viikon torstaina ja lauantaina. En ole mikään kauhean itsevarma kahvien teossa, varsinkin koska en itse juo kahvia niin en voi oikeen ikinä tietää maunkaan perusteella jos olen tehnyt jotain väärin, koska mulle kaikki kahvi maistuu pahalta. Cocktailit on siitä helpompia koska tiedän heti maistettuani että missä oon mennyt pieleen tai onnistunut.
En nyt tiedä ihan tarkkaan miten mä aion selviytyä tästä tulevasta viikosta niin että saan pitää duunini, mutta yksi idea oli että menen vapaapäivänäni ihan vaan istumaan ks. kahvilaan ja vahdin kuin haukka miten pomo ne kahvit tekee. Kirjoitan vaikka muistiinpanoja ja kertailen niitä sitten kotona mielessäni ennen torstaita, niin tiedän sitten miten toimia kun pääsen niinsanotusti puikkoihin. En samperi luovuta, kun kerrankin löysin mukavat työnantajat!!!


9/24/2016

Voiko tylsyyteen ja laiskuuteen kuolla?

Mun piti kirjoittaa joskus pari tuntia sitten jo siitä miten mulla on ollut äärimmäisen tylsää, mutta en jaksanut. Tylsyys pistää myös laiskottamaan. Tylsyyteni taukosi sentään viime viikolla pariksi päiväksi kun kaverini oli lomalla Suomesta ja hengailtiin pari päivää yhdessä, mutta sitä ja Williamin keikkaa lukuunottamatta, mulla on ollut äärimmäisen tylsää. Varsinkin tämä viikko koska ylimääräisten viime viikon menojen takia mulla ei ole ollut yhtään ylimääräistä rahaa. Ei varaa mennä mihinkään, tehdä mitään, ostaa mitään mistä vois tehdä mitään - mä vaan oon. Ja askartelen juttuja kaikesta mitä talosta löytyy, mutta sekin käy jo vaikeaksi kun ystäväni kuumaliima on loppumassa eikä oo varaa ostaa uusia liimatikkuja. Joten mä vaan oon ja odottelen saavani työvuoroja kahdesta eri duunistani, että saan edes sen verran palkkaa että saan vuokrarahat kasaan. Haaveilin vähän siitä että olisin käynyt Suomessa jossain välissä mutta ei mulla ole siihenkään varaa, joten pitäisi käydä töissä saadakseen rahaa mutta ei voi mennä lomalle koska pitää olla töissä tekemässä sitä rahaa... oravanpyörä? Pitäisi varmaan lähteä metsästään kolmatta duunia että olis rahaa tehdäkin jotain tai mennä jonnekin välillä, mutta aika nihkeästi on nyt töitä tarjolla missään... Äärgh, tuntuu että oon ihan jumissa tässä oravanpyörässä. Muistan kyllä masennusajoiltani miltä tuntui haluta joskus vain lakata olemasta koska joka päivä oli yhtä kamppailua mutta voiko tylsyyskin oikeasti olla kuolemaksi? Just nyt tuntuu siltä ettei tästä tylsyydestä ole ulospääsyä ja että tulen jumittamaan kahdessa vähävuoroisessa duunissani seuraavat pari vuotta, raapien vain vuokrarahaa kasaan että selviän arjessa edes jotenkuten eteenpäin.
Lottovoitto, miten olis?

9/15/2016

William Control @ Opium

Vihdoinkin voin sanoa nähneeni suosikkini livenä! William Control esiintyi tosiaan maanantaiyönä Edinburghin Opiumissa ja olin suureksi ilokseni itse paikalla. Keikkapaikan ovella olin jo joskus puolisen tuntia ajoissa, kun William itse köpötteli ohitseni kuin kuka tahansa pulliainen ja hymyili vaan ohi mennessään minulle ja muutamalle muulle aikaiselle linnulle. Sitten näinkin hänet vasta seuraavan kerran lavalla ja hitto sitä lavakarismaa... Huhhuh. Jos hän joskus palailee Skotlantiin niin menen kyllä varmasti uudestaan. Ja esityksen jälkeen hän tuli vielä pihalle halailemaan ja juttelemaan faneille ja kiittämään kaikkia siitä että tulivat paikalle. Vielä tunnin keikan jälkeen William hyöri Opiumin ulkopuolella juttelemassa faneilleen ja ottamassa yhteiskuvia. En hirveän monen artistin takia vaivautuisi ottamaan kahta taksia ja kahta bussia, mutta Williamin musiikkituotanto on sellaista joka (ainakin Spotifyn mukaan) on soinut mulla parina viime vuotena kaikkein eniten, joten täytyihän tän nyt tapahtua... varsinkin kun se joka mulla soi 2. eniten on Rolling Stones ja niiden keikalle mulla ei ehkä tule koskaan olemaan varaa mennä...
Voin kertoa että olin vielä kotimatkallakin ihan nirvanassa tästä tapaamisesta. Tui tui... Oli ihan epätodellista kuulla livenä biisejä joita on jumputtanut koneellaan tusinoita kertoja per viikko, ja nähdä livenä kasvot jotka on nähnyt nettikuvissa moneen kertaan. Sanoinkuvaamaton fiilis.


9/11/2016

DIY Merenneito nauloista ja langasta


Voin kertoo, etten enää ikinä ikinä IKINÄ tee tällaista! Ensinnäkin kun naputtelet viisikymmentä naulaa paikoilleen niin jossakin vaiheessa keskittyminen herpaantuu ja naulat rupeaa menemään vähän mihin suuntaan sattuu vaikka ideaalia on että ne ovat suorassa. Toisekseen kun laittelin lankoja naulalta toiselle niin joskus ne karkaili paikoiltaan ja sitten kauniiden piikkisuorien lankojen seassa oli löysä pätkä ja sitten oli pakko purkaa kaikki siihen asti tehty ja alkaa alusta. ARGH! Mutta lopputulos oli kyllä ihan siedettävä, ja tykkäsin maalata tuota puun palaa ja aalto joka lyö kiveen näyttää kivalta vaikka itse sanonkin. 

9/07/2016

DIY korvakoruteline


Tällaista tällä kertaa... Löysin kirpparilta kaksi tällaista itämaatyylistä seinäkoristetta ja toinen päätyi näin sitten seinälleni. Toisesta haaveilen pienen kaapin ovea, kunhan saan itse kaapin joskus sille tehtyä... Mutta tähän kappaleeseen laitoin pieniä seinäkoukkuja kehyksen sisäreunoihin ja siiman tiukasti menemään niiden välille ja siitä sitten korvikset roikkumaan (tuo puukuvio itsessään on liian paksu että korviksen koukut sujahtais niihin sopivasti). Oon tehnyt samantyylisen kauan sitten ihan tyhjään kehykseenkin:


9/04/2016

DIY seinäkoriste/minihylly + kuulumisia


Oops I did it again, tosin tän tekemisestä on jo hetken aikaa. Löysin pitkän pätkän lautaa autotallista ja keksin tehdä siitä sitten tällaisen. Laskin vaan laudan leveyden, kerroin sen kolmella ja leikkasin sitten sen pituisia palasia että niistä muodostuu neliö, mutta silleen että on tilaa noille ulokkeille/pikkuhyllyillekin. Maalasin osat eri väreillä ja naulasin sitten ohueen levyyn kaikki kiinni että edessä ei näy yhtään naulaa pilaamassa kokonaisuutta ja voila! Kun vielä tietäisi mihin mä ripustan tämän niin hyvä olis!

Mitäpä muuta, mä olen ollut töissä pari päivää viikossa siellä ravintolassa josta olen maininnut ja tykkään kovasti ilmapiiristä siellä. Pomo on joskus vähän tiukalla päällä mutta se on vaan siksi kun se haluaa ravintolansa olevan asiakkaille viiden tähden kokemus ja kyllähän sen ymmärtää. Varsinkin kun äijä on muuten hyvä tyyppi niin pienet tiuskaisut kyllä kestää kun tietää ettei se tarkoita pahalla... Eilen oli äärimmäisen kiireinen päivä kun oli Air Show eli suihkareita lenteli pitkin taivasta ja teki kaiken maailman pilvikuvioita ja muuta sellaista ja illallisaikaan koko kylä oli kuin St. Patrick's päivänä - tupaten täynnä. Onneksi mun työpaikka on pieni (13 pöytää) joten en ollut sentään kuolla työvuoron aikana, toisin kuin joskus racecoursella ollessa kun ihmisiä on joku 14 000... Äite lähti taas takaisin Suomeen päin joten mä olen taas miesvaltaisessa talossa täällä, vaikkei kumpaakaan äiten miestä tai sen poikaa näe paljoa päivien aikana kun toinen on aina millon missäkin, salilla tai Glasgowssa ja toinen töissä tai lukittautuneena huoneeseensa... Ja meikä tietty nakuttaa menemään autotallissa. 

Kahden viikon päästä onkin jännää kun pääsen lempilaulajani keikalle, kun tämä vihdoin lisäsi UK:n kiertueisiinsa myös Skotlannin puolelle yhden keikkapaikan, eli Edinburghin! Wooo! Liput on jo varattu ja bussiraha on säästössä joten mitä tahansa sattuukin taloudellisesti niin mähän jumalauti menen sinne ja sillä sipuli! Samalla viikolla tulee myös kaveri käymään kahdeksi päiväksi kun tämä lähtee reissuun kaverinsa kanssa Irlantiin mutta paluulento Suomeen päin lähtee Skotlannista, joten nämä hyppäävät lautalle ja tulevat ton pikkurapakon yli tänne. En edes muista koska ollaan viimeksi nähty, joten kyllä kylillä raikaa sitten kun nähdään!

9/03/2016

DIY naulakko


Kuten sanoin, oon nyt innostunut askartelemaan kaikennäköistä. Tässäpä simppeli laudan pätkästä ja vanhoista lusikoista tehty naulakko! Ei oo muuten helppoa litistää tuota lusikkaosaa vasaralla, muuten tää olikin aika helppoa tehdä, kun ei tarvinnut kuin metallin läpi menevän poranterän ja pari ruuvia. 

8/30/2016

Uusi huumeeni

Minulla on uusi addiktio. Ja ei mikään perusaddiktio, kuten LSD, vaan nimittäin DIY! Kyllä, meikää puraisi askartelukärpänen. Homma alkoi ideastani käyttää ylimääräinen cocktail-lasini johonkin hyötykäyttöön, joten kun äite ja isäpuoli oli Suomessa lomalla, meikä tonki autotallista ylijäämäpuuta ja tuunasi sitten tämän:


Maalasin sen vieläpä samalla maalilla kuin meidän sauna joten se sopi saunan seinälle kuin nyrkki silmään! Tää oli aika helppo tehdä, mutta pistän nyt kuitenkin tämmösen ohjeistuksen puuosista:


Muut tarvikkeet oli tietysti pullo, cocktail-lasi, nauloja (tarvittaessa myös puuliimaa) ja neljä johdon kiinnitintä jotka pitää cocktail-lasin paikallaan, mutta jotka voi kääntää niin että lasin saa sieltä tarvittaessa poiskin. Pullokin on tietty vaan painovoiman avulla paikoillaan jotta sen saa sitten uudelleentäyttöä varten nostettua pois. Piece of cake, ja linnut arvostaa! 

8/24/2016

G.I.S.H.W.H.E.S.

Okei, on jo melkein kuukausi siitä kun otin osaa G.I.S.H.W.H.E.S.:iin joten jos siitä nyt vihdoin jakaisi jotakin...

GISHWHES on siis Supernatural-sarjasta tunnetun Misha Collinsin perustama Greatest International Scavenger Hunt the World Has Ever Seen. Scavenger hunt on yhteistyössä Mishan perustaman Random Actsin kanssa, eli osa scavenger huntin haasteista on hyväntekeväisyyttä - tänä vuonna yksi haaste oli lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen joka auttaa Syyriasta tulleita pakolaisia pääsemään pois telttaelämästä. Tavoitesumma oli sellainen joka auttaisi yhden perheen ulos teltta-alueelta, mutta raha joka saatiin kasaan GISHWHESin aikana riitti saamaan viisi perhettä uusiin koteihin. Suuri osa haasteista on kuitenkin silkkoja hassutteluja, kuten häämekon askartelua vessapaperista tai julkisella paikalla juoksemista ananaksen kuorista tehdyissä kengissä. Olen ottanut osaa kerran aiemminkin, mutta täytyy sanoa että viime kertaani nähden haasteet oli todella vaikeita toteuttaa. En saanut kovinkaan montaa haastetta tehtyä yksinäni, mutta täytyy sanoa ettei minun ryhmässä kovinkaan montaa aktiivista ollut - itse toteutin 3. eniten haasteita vaikka tein vaan muutaman.

GISHWHESissä eniten haasteita laadukkaasti toteuttanut ryhmä pääsee aina porukalla Mishan kanssa johonkin siistiin lomakohteeseen, tänä vuonna Islantiin - hiukan ketuttaa kuin pientä oravaa kun ryhmäni oli niin huono, ettei voitosta voida edes haaveilla. Suurimman osan ryhmän jäsenistä ongelma oli kuvien laatu - kuvakulmat ja muut olivat niin heikkoja ettei kuvista saanut välillä selvää että onko haaste toteutettu oikein. Toinen asia oli joidenkin asioiden laatu - esimerkiksi yksi haasteista oli tehdä juurikin ne kengät ananaksen kuorista, mutta tiimini jäsen vaan laittoi jalkaan aamutossut ja sitoi niiden kärkiin ananaksen kuoren kärjet. Ensi kerralla kun osallistun, aion oikeasti koota itse oman tiimini ja varmistua että tiimistämme löytyy voittoon tarvittavat 7 asiaa....

1. Hyvä laatu kuvissa: hyvät taustat, valot, kuvakulma yms.
2. Jollakulla pitää olla Stormtrooper-asu
3. Jollakulla pitää olla musiikillisia taitoja
4. Jollakulla pitää olla piirtämistaitoja
5. Jollakulla pitää olla hamsteri tai hiiri, tai joku jolta niitä voi lainata kuviin.
6. Lapsia joita voi palkata mukaan
7. Meikkaustaitoja

Ensi kerralla aion kyllä ottaa kilpailun tosissani ja todella tehdä parhaani että pääsen lomalle Mishan kanssa, ja piste!

Tässä muuten parhaimmistoa tämän vuoden haasteista.

(tee kotitöitä supersankarina)

(tee monkey sock hat sukista)

(tee jotakin jollekin asialle joka sinua harmittaa)

(suunnittele metalli-levyn kansi lemmikille)

8/14/2016

And gonna work work work wok...

Kävin viimein hotellilla kysymässä mikä nyt mättää kun ei ole työvuoroja kolmeen viikkoon ollut ollenkaan, ja pomo vihdoin sanoi ettei usko mun jotenkin "kuuluvan" ks. paikkaan - että he tarvitsisivat minun tekevän muutakin kuin baarityötä ja tarjoilua ja etten ollut tehnyt sitä. No en kai kun ei minulle oltu sanottu että minun pitäisi tehdä muuta?! Mistä lähtien mun CV:ssä luki että olen ajatustenlukija?

No eipä sen väliä, sillä edellispostauksessa mainittu pikkuravintola haluaa mut jo ensi viikolla töihin. Että eikun eteenpäin vaan! 

Ensimmäinen vlogipostaus on vieläkin vaan suunnitteluvaiheessa, mutta kyllä se sieltä tulee, varsinkin kun oon sen nyt täällä luvannut ihan julkisesti niin ei kehtaa enää peruakaan!

Sitten asiasta vähän kukkaruukkuun, mutta tänään katkaisin välit erään "kaverini" kanssa totaalisesti. Homma lähti vyörymään käsistä kun kävi ilmi että hän on puhunut minusta ystävilleen aika negatiivissävytteiseen sävyyn - en edes ottanut tätä hänen kanssaan puheeksi vaan totesinpa vaan että selvä, siinähän aukoo päätään jos huvittaa. Tämä oli ensimmäinen virhe minun osaltani, sillä en noudattanut mottoani "My good opinion once lost, is lost forever" (kiitos Jane Austen). Mutta perjantaina, kun oltiin isommalla porukalla ulkona, asiat lähti lapasesta ja tämä "kaveri" sai yhden ystäväni itkemään tylyllä käytöksellään ja siinä sitten lauottiin juttuja suuntaan ja toiseen ja tänään ks. kaveri vielä tekstaten jatkoi päänsä aukomista joten minä vastasin tasan yhdellä lauseella, joka ilmaisi että poistuisin tämän elämästä hyvin mielelläni, ja nyt on sitten ollut hiljaista... Ja mikä oudointa, en pode edes huonoa oloa tästä kaveruuden katkeamisesta. Joskus sitä ihmiset ajautuu erilleen ja lopulta homma menee jo siihen että pelkkä tyypin naamavärkki alkaa ärsyttää eikä siitä ole muuta keinoa selvitä kuin lakata esittämästä jotain mitä ei ole (tässä tapauksessa kaveria) ja päästää ks. ihminen menemään. Olisi pitänyt vaan päästää tämä yksilö menemään jo aikaisemmin. Au revoir vaan!


8/08/2016

No work, work, work, work...

Eli joo, räjähdysmäisesti alkanut työ laantui yhtäkkiä niinkin hiljaiseksi, että olen jo kaksi viikkoa ollut ilman ainoatakaan työvuoroa, ja ensi viikko ei näytä yhtään sen paremmalta. Miksi? En tiedä. Pomo latelee vain typeriä anteeksipyyntöjä mutta ei järkevää syytä miksi yhtäkkiä mulle ei olekaan vuoroja. Teinkö jotain väärin? Ehkä, mutta mistä sen voi tietää jos siitä ei sanota suoraan? Ihme sakkia, sanonpa vaan...

Noh, pää pystyssä kohti uusia pettymyksiä ja uudelle CV:den jakokierrokselle kaupunkiin. Hyvä puoli tosin tässä nykysessä duunissa on että ne opetti mulle kahvikoneen käytön joten meikä osaa nyt vääntää lattet ja cappucinot sunmuut eli laajensin työpaikkahakua baareista kahviloihin. Keskiviikkona mulla onkin jo sitten työharjoittelu eräässä arvostetussa pikkuravintolassa keskustassa, ja kyseessä olisi FULL-TIME duuni joten rahaakin voisi sitten alkaa tuleen niinku ka-ching! Ja mikä parasta, ks. raflassa ei ole pukukoodia eli saisin heittää kamalat mustat ja valkoiset kauluspaitani johkin vaatekaapin pimeään nurkkaan odottamaan seuraavaa duunia jossa niitä tarvii.

Mitäpä muuta? Olen kävellyt noin 80 kilometriä Pokemon-jahdissa, viimeiset metrit juuri äsken ennen kuin alkoi karsea myrsky joka meinasi kastella mut totaalisesti. GISHWHES päättyi myöskin eilen, siitä postausta myöhemmin, ja toisekseen, päätin vihdoinkin alkaa vloggaamisen (englanniksi) joten ekaa videota suunnitellessa...
Ai miten niin työllistetyllä työttömällä vähän tylsää?

7/21/2016

Work, work, work, work...

Joo, on ollut hiljaista blogissa, ja ihan syystäkin: Open Golf. Uudessa työpaikassani oli nimittäin bar manager lomalla juuri kun naapurikylässä käytiin isoa golf tournamentia, joten minä olin sitten suurimman osan viikosta töissä n. 12 päivällä kymmeneen asti illalla. Voin sanoa että inasen alko väsyttämään loppuviikosta... Ja ruotsalainen voitti koko tournamentin, päihittäen jopa Tiger Woodsin aiemman ennätyksen! Wohoo

10. päivä sattui muuten olemaan kolmas päivä putkeen kun töissä näimme terassilla pyörivän eksyneen näköisen pulun poikasen. Tuona ks. päivänä mulla tuli mitta täyteen joten nappasin puluparan laatikkoon ja soitin lintusuojelijoille että tulevat hakemaan sen. Sitä ei käynyt emokaan ruokkimassa, ja ks. lintuhoitaja sanoi että se on nääntynyt reppana... Toivottavasti se nyt voi paremmin. Palkitsin itseni pulunhoidosta tosi kuumalla saunalla. Siellä mä istua kökötin pimeässä saunassa ja mietin että mä oon nyt 25... Ei oikeastaan tuntunut mitenkään mullistavalta. Vähän kävi mielessä jos pitäisin kropastani parempaa huolta kun ei se tästä enää nuorenekaan.

11. päivä olin kuitenkin vapaalla, eli juuri syntymäpäivänäni. Heräsin suht ajoissa aamulla ja menin läheiseen ostoskeskukseen aamiaiselle, ostin synttärikakun ja kutsuin kavereita Harry Potter-maratonia katsomaan - ei toki katsottu kaikkia, vaan leffat 1-3 ja aiotaan piakkoin jatkaa ja katsoa loputkin, kunhan löytyisi päivä kun ollaan kaikki vapaana töistä...



12. päivä olin myös pois töistä, jolloin sain päivän aikana kaksikin tekstaria myöhästyneistä synttärionnitteluista: ks. kaksikko oli nimenomaan Suomen parhaat kaverini, mikä oli sinänsä hauska sattuma. Ks. sattuman takia päädyin lähettämään hyvin myöhäisen synttärikortin toiselle kavereista, koska olin niin koulukiireissä silloin kun tämä täytti 30... 

Mitäpä muuta, töissä ei sen ihmeempiä, olen jo suht sopeutunut ks. paikkaan ja eka palkka pitäisi tulla ensi viikolla joskus. Tänään tuli Skotlannin työkkäristä rahaa ja mihin käytinkään osan? Korkkareihin ja GISHWHES-rekisteröitymiseen. Voi kyllä, meikä Gishwhessaa taas tänä kesänä, yes!!! 





7/07/2016

1/4 vuosisataa kohta lasissa

Jooh, elikkä 11. päivä olisi sitten meikäläisellä 25 vuotta täytettynä, apua!
Tänä vuonna ks. merkkipäivä osuu maanantaille joten juhlat oli suunnitelmissa pitää viikonloppuna, mutta kävi ilmi että olen töissä silloin, kuten on moni muukin kaverini, joten päätin pitää juhlat sitten keskellä viikkoa eli tiistaina. Tuli juhlittua kaksi päivää putkeen koska viikonloppuna meillä kävi sellainen katastrofi että pakastimen ovi jäi auki yöksi eli n. puolet pakastimen sisällöstä pääsi sulamaan, mukaanlukien kaksi pakettia lampaan jauhelihaa ja kaksi isoa porsaan filettä. Mikä neuvoksi? Noh ex tempore-illallisjuhlat! Kavereita oli paikalla seitsemän ja ruoka riitti just sopivasti, että jäi pari lihapullaa mulle seuraavalle päivälle lounaaksi. Ruoka oli hyvää, jonka jälkeen oli sitten mukava mennä saunomaan. Sitten pelattiin vielä kierros Atmosfearia ja pelattiin juomapeliä katsomalla Pitch Black-elokuvaa ja aina kun joku kiroili, kuoli tai sanoi nimen "Riddick", piti juoda.

Synttärit meni kanssa hyvin, syötiin helppoja uunipaistettavia juttuja kuten kevätrullia ja mozzarella-tikkuja, mentiin saunaan ja pelattiin juomapelejä pelikorteilla. Viimeiset meistä oli ylhäällä vielä neljän aikaan aamulla ja kaksi uupuikin meijän vierashuoneen sänkyyn. Keskiviikkona oli helppo siivota: lasit tiskiin, lasipullot erikseen, tölkit erikseen ja paperilautaset roskiin, voila!

Eilen olin kyllä kuoleman väsynyt kahden päivän juhlaputken päätteeksi... Söin mitä juhlista jäi yli ja katselin Johnny Deppin "Mortdecai"-elokuvaa jonka katsomiseen ei vaadittu liikaa aivosoluja ja painuin takaisin sänkyyn kun totesin ettei mistään tule mitään. Heräsin sitten tänään seitsemältä aamulla ja olen pessyt jo pyykkiä ja tiskannut ja suunnitellut päivällismenun valmiiksi niin että pääsen pakastimessa sulaneista makkaroista eroon. Kohta autotalliin askartelemaan vähän jotakin kivaa puusta, katsotaan mitä keksin!


Synttärisankari oli tällä kertaa vintage-mekossa, joka löytyi Glasgown vintage cloth kilo salesta.

6/28/2016

Muutto Skotlantiin - miten se onnistui?

Limppu tässä kysyi minulta päivänä eräänä, että mitä kaikkea paperisotaa kävin läpi päästäkseni Skotlannin asukkaaksi. Se oli yllättävän helppo prosessi, josta kiitos kuuluu varmaan ystävällemme EU:lle, mutta nyt kun Englanti aikoo poistua EU:sta, raahaten Skotlannin mukanaan, en tiedä kuinka helppo tämä prosessi tulee olemaan enää jatkossa - ellei Skotlanti toteuta uhkaustaan ja itsenäisty ja pysy EU:ssa. Mutta, tässä nyt kuitenkin ne ainoat kolme asiaa jotka hankin muutettuani tänne.

NiNo eli National Insurance Number


gov.uk-sivusto itse kuvaa NiNoa näin:
If you’re moving to the UK you can only apply once you’re here. You must have the right to work or study in the UK to get a National Insurance number.
 Eli kun olin jo muuttanut tänne, hain tätä numeroa. Ks. numeroa olen tarvinnut mm. collegeen rekisteröityessä, pankkitilin avatessani ja työsopimuksia tehdessäni. Myöskin paikallinen työkkäri, jobcentre vaatii sitä jos aiot anoa työttömyysrahaa.

Rekisteröinti osoitteeseen
Kävin rekisteröitymässä mun osoitteeseeni alivuokralaiseksi toimistossa, jonka nimeä en nyt millään netistä löydä vaikka tiedän tasan tarkkaan jopa osoitteen jossa ks. toimisto on (iso rakennus jossa muitakin liikkeitä) mutta en vain löydä nimeä. Olisikohan se ihan vaan joku city council? No kuitenkin, postit sunmuut tulevat perille kun tämän käy tekemässä, plus ne siellä tietävät montako ihmistä täällä talossa nyt sitten asuu, mikä voi vaikuttaa asuntoveroihin tai joihinkin semmoisiin.

Rekisteröinti GP:lle

Rekisteröidyin GP:lle että asun tässä ja tässä osoitteessa, jonka vuoksi olen siis oikeutettu tämän ja tämän osoitteen lääkärinhoitoon jos tarve niin vaatii. Täällä reseptilääkkeet ovat ilmaisia, joten meikä vaan köpöttelee aina tietyin väliajoin lääkärille kertomaan että kyllä, olen edelleen masentunut ja kyllä, lääkkeet pitävät sen kurissa eivätkä aiheuta ikäviä sivuoireita.




....Tästä tulikin mieleeni mainita, että olen nyt puolittanut päivittäisen lääkeannokseni ja olen elänyt jo viikon pienemmällä annoksella. Tunnen pienen pieniä muutoksia, mutta en mitään pahalaatuisia sellaisia. Hiukan ehkä nukuttaa normaalia enemmän, mutta muuten nämä muutokset on ihan positiivisia: en ole niin turta koko ajan. Joskus tuntuu että lääkitys, vaikka vie tuskan pois, myöskin laimentaa ilon tunnetta, että kaikki on sellaista ei alamäkeä mutta ei ylämäkeäkään. 

6/26/2016

Juhannuksen viettoa Skotlannissa

Kävipä ilmi, että muutto Teneriffalle ei olekaan tarpeen: sain töitä hotellista johon kävin tekemässä harjoitteluvuoron perjantaina. Sinänsä helpotus, koska se olisi ollut kauheaa paperisotasäätöä, plus nyt kun UK eroaa EU:sta niin mun on vaikeampaa varmaan saada residenssi täältä Skotlannista jos muutan tässä välissä toiseen maahan, katkaisten kolmen vuoden (vai viiden? kumpaa ne nykyään edes vaatii?) asumisputkeni...

Sain siis tosiaan eilen tietää tästä työpaikasta, joka olikin juuri sopiva ajoitus koska olin kutsunut kaverini grillailemaan ja saunomaan meille koulun loppumisen kunniaksi - nyt oli sitten yksi syy lisää juhlia! Ja sattumoisin oli vieläpä juhannus!


Illan menu koostui ribseistä, kanavartaista, pastasalaatista ja jättimäisistä vaahtokarkeista.


Rohkeimmat kaverini uskaltautuivat jopa takapihalle rakennettuun saunaan, ja kuvassa näkyvä pyyhekaksikko oli siellä kaikkein pisimpään. Haluavat tulla saunomaan joskus uudestaankin.




Tuossapa mulla on muuten päälläni itsetehty hame jonka väsäsin vanhoista farkuista ja yhdestä ylimääräisestä kankaasta.
Saunan ja ruoan jälkeen me painuttiin baariin pelaamaan biljardia ja joskus kolmen aikaan kävin ostamassa hampurilaisaterian ja suuntasin kotiin. Unohdin juoda vettä ennen nukkumaanmenoa joten aamulla oli melko kuollut olo, voin kertoa... Mutta aamua kirkasti se fakta että mulla on nyt työpaikka!

6/21/2016

Taasko maanvaihdos?

Työnhaku ei ole edennyt minnekään. Paikasta jossa olin harjoitteluvuorossa, ei kuulu mitään. Paikka johon mun piti mennä harjoitteluvuoroon, ei ole vieläkään soittanut. Mistään ei tule taas mitään. Pitää tulostaa CV:tä ja lähteä taas uudelle kierrokselle ja katsoa mitä tippuisi syliin. Mutta, on mulle tullut yksi työtarjous, joka ei tosin sijaitse tällä saarella jota Britanniaksi kutsutaan, vaan vähän toisenlaisella saarella... Nimittäin Teneriffalla. Yksi Teneriffan suomalaispubien pitäjistä otti yhteyttä ja sanoi että heidän yksi työntekijä ei palaakaan turistikaudelle Teneriffalle, ja kun mulla on kerta kokemusta baaritöistä, niin... Noh, eli töitä olisi tarjolla, syksystä kevääseen. Ja suoraan sanottuna tarjous houkuttelisi. Mun edellinen reissuni Teneriffalle näytti miten erilainen kokemus ks. paikka oli nyt kun siellä oli aikuisena, ja moni paikka olisi kiva kokea uudelleen sen ikäisenä että niistä muistaisikin jotain. Plus järkkärikameran kanssa siellä olisi paljon tekemistä. Täytyy harkita kuitenkin vielä asiaa, plussa- ja miinuspuolten suhteen...

+ olisi töitä ja tuloja
+ se näyttää hyvältä CV:ssä kun on ollut ulkomaillakin baaritöissä
+ turistit sunmuut loisi paljon uusia kontakteja jotka voi auttaa taas tulevaisuudessa
+ olisi lämmin paikka jossa asua talven yli, Suomen lumi ja Skotlannin vesisateet ei innosta kumpikaan
+ olisi aikaa nauttia ks. saaresta paremmin kuin viikon lomareissu
+ olisin siellä aina kun on jotain kokemisen arvoista, kuten festivaalit

- juuri kun on saanut ystäviä Skotlannissa niin pitäisi jättää nekin taakse, tosin väliaikaisesti
- en pystyisi välttämättä hakemaan universityyn tänä talvena
- omaisuus; paljoa ei pystyisi ottamaan mukaan, joten miten osaisin päättää mitä tarviin?

Eniten tässä on kai kysymyksenä se että haluanko mä pitää nyt taukoa näyttelemisestä vai koenko että mun pitää nyt vaan jaksaa koe-esiintyä joka paikkaan ja toivoa että nappaa? Toisiko tauko mulle kenties lisää energiaa jatkaa sitten ensi keväänä, vai tekisikö se musta vaan passiivisemman? Jotenkin arvelisin, että mun tulisi ikävä näyttelemistä jo yhdessä talvessa, sen verran että varmaan lukisin näytelmiä ja punoisin päässäni muutamiakin juonia uran aloittamisen suhteen, jotta voisin sitten intoa puhkuen palata näyttelemisen pariin. Mutta, täytyy nyt harkita vielä asiaa - voihan olla että Teneriffan työkutsu peruuntuu syystä tai toisesta eikä mua huolitakaan sinne.


6/19/2016

John Moores vs. Cumbria

Aika tutkia taas koulutarjontaa, kun tämä työttömän elämä taas näyttää jatkuvan... Eilen olin työhaastattelussa taas yhteen paikkaan, mutta tällä kertaa sain saman päivän iltana hylkäävän vastauksen. Syynä uskon olleen se, ettei mulla ole "personal bar license"a jota tarvitaan kun työskennellään yksin baarin takana... Noh, pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä.

Liverpool John Moores University 

John Moores universityssa on oppilailla käytössään kolme kirjastoa (joista 2 on auki 24/7), sekä 820 000+ kirjaa ja yli 2000 tietokonetta. Koulu on myös yhteistyösopimuksissa 11 eri kuntosalin kanssa Liverpoolissa, niin että ne ovat ilmaiseksi oppilaiden käytössä. Koulu järjestää myös kaikenlaisia iltoja oppilailleen Liverpoolin sydämessä - dramaoppilaille esim. visiittejä kaupungin teattereihin (Liverpool on Lontoosta seuraavaksi isoin teatterikaupunki). 
Kurssi: Drama tai Drama and creative writing
Hinta: 9000£ / vuosi
Minua kiinnostavia aineita: Improvisation, devising and storytelling, stagecraft and design, screen story, approaching your novel, independent study in creative writing

Koulusta valmistuneita:

Claire Foy

University of Cumbria

Lancasterissa oleva Cumbria on kovin vähäsanainen koulunsa hienouksista, mutta yleiskuva mitä koulusta sain vaikuttaa ihan laadukkaalta. Koululla on yksi kirjasto ja yksi ravintola (aukioloajoista ei tietoa) ja asumisoptioita koulu tarjoaa kolme erilaista. 
Kurssi: Acting
Hinta: 9000£ / vuosi
Minua kiinnostavia aineita: 20th century and avant-garde, monologue acting skills

Kumpi?

Koska Cumbriaan hakeminen olisi kuin sokkona kulkeminen, ja koska John Moores  tarjoaa luovaa kirjoittamista josta olen myös kiinnostunut, on valinta päivänselvä ilman Unistatsiakin (John Moores 83% tyytyväisyys, Cumbrialla 79%).



6/14/2016

Plymouth vs. Kingston

Aika taas karsia vähän university-optioita, kun eihän mulla työttömänä ja koulun lopettaneena ole muutakaan tekemistä! 

Plymouth University

Plymouth university on yksi suuri maailmanparantaja-koulu, täytyy sanoa: koulun kampuksella on puutarha jossa kasvatetaan opiskelijoille ilmaista ruokaa, kaikki kouluruoissa käytetty kananmuna on vapaista kanoista, maito on orgaanista, kahvi on Fairtraden kautta, liha tulee lähistöltä tukien paikallisia pienfarmeja ja koulun ruokaylijäämät menee paikalliseen kodittomien food shelteriin. Wau!
Ja oppilaiden kirjasto on tietysti 24/7 ja sisältää kirjojen lisäksi dvd:tä ja cd:tä ja e-kirjoja. 
Kurssi: Theatre and Performance
Hinta: 9000£
Minua kiinnostavia aineita: Improvisation and creativity, crafting theatre, performance practices

Kingston University

Kingstonin university sijaitsee Lontoon kupeessa ja sisältää mm. myöhään auki olevan ruokakaupan josta oppilaat saavat alennuksella ruokatarpeitaan, sekä neljä ravintolaa josta saa tuoreen lounaan tai illallisen jos ei huvita kokkailla. Kingstonilla on yhteistökouluja mm. Australiassa, Kanadassa, Chilessä, Kiinassa, Hong Kongissa, Meksikossa, Uusi-Seelannissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja USA:ssa, joten vaihto-oppilasvuodelle on paljon optioita minne lähteä! 

Kurssi: Drama
Hinta: 9000 £ / vuosi
Minua kiinnostavia aineita: The actor and the text, Mask and Clown, Dramatic writing, Avant-garde performance, Cabaret, Burlesque

Koulusta valmistunut:

Ben Barnes


Kumpi?


Kaiken logiikan mukaanhan mun pitäisi haluta Kingstoniin, jossa on tarjolla aivan mahtavia aineita, mutta.... mun sisuksissani on joku outo kutina että Plymouth olisi aivan mahtava paikka, ja toisekseen, Unistats paljasti että vain 67% oppilaista on tyytyväisiä Kingstonin drama-kurssiin, kun taas SATA PROSENTTIA on tyytyväisiä Plymouthiin... Eli jooh, mun sisuskalukutinaa kuunnellen...

Tällä mennään!

6/12/2016

Vähän erilaiset synttärit

Tämä krapulainen päivä on mennyt lähinnä pepperoni-pizzan ja Vin Diesel-elokuvien parissa, mutta päädyinpä nyt viimein avaamaan bloggerinkin. Eilen olin tosiaan Glasgowssa kaverieni Lauran ja Jenniferin (kaksoset) 25v. synttäripippaloissa Megabytesissa, joka oli varattu kokonaan meidän käyttöön. Paikassa on pinball-koneita, kaikki mahdolliset pelikonsolit ja muita pelikoneita plus biljardipöytä. Tosi erilaiset synttärijuhlat missä oon ikinä ollut, mutta hyvällä tavalla!

Ensin pelattiin isolta screeniltä Mario Kartia "Drink and drive"-metodilla eli pelin alussa kaikilla on täysi lasillinen juotavaa, ja kilpa-ajon aikana ks. juoma on juotava tyhjäksi, mutta et saa ajaa ja juoda yhtä aikaa. Eli optiot on joko juoda lasi tyhjäksi jo lähtöviivalla ja ajaa sitten täysiä loppuun asti, tai sitten pysähdellä juomatauoille, tai ajaa maaliviivan eteen ja juoda lasi kerralla tyhjäksi ja ajaa sitten viivan yli. Hauskaa oli, vaikka pojat huijasikin välillä.



Itse olin onnesta sekaisin kun löysin segan ja vanhan kunnon "Streets of Rage"-pelin, sekä PS1:n ja CTR:n jossa hakkasin kaikki jotka mut haastoi peliin. 


Olin ihan unohtanut miten raskasta näiden pyssypelien pelaaminen onkaan, kun joutuu koko ajan kannattelemaan asetta eikä peli salli taukohetkiä...


Paikan vuokraus meidän käyttöön maksoi 5£ per nokka, eli ei todellakaan kallista lystiä ollut, kun saatiin koko paikka käyttöön kuudesta illalla yhteentoista yöllä. Muut jatkoivat tuolta vielä klubille, mutta itse lähdin kahden muun kanssa takaisin Ayriin ja katsottiin kolmistaan James McAvoyn tähdittämä "Filth". Vihdoin tuli sekin leffa nähtyä! 



Biljardissa hävisin kaikille tosi pienellä erotuksella, märr...