11/30/2015

Ikävä kesää

Tampere

Paras kaupunki mielestäni kesähillumiselle on Tampere ja Turku. Tänään kun astuin ulos etuovesta 3,5 celsiuksen asteeseen tihkusateeseen ajattelin väkisinkin että olisipa taas kesä. Inhoan sitä kun ei enää tarkene pelkissä farkuissa vaan pitää tunkee jotain alle, ja ison sormukseni takia käsineet ei ikinä sovi, eli pitää ottaa sormus aina pois ja pistää johonkin turvalliseen paikkaan kunnes voin taas sisätiloissa laittaa sen takaisin. Aina on se pelko että sormus on pudonnut ja hukkunut johonkin, ja sitä saa aina välillä etsiä milloin minkäkin takin taskusta. Tiedän että Suomessa on varmasti paljon kylmempää nyt kuin täällä, mutta siellä on sentään selkeä ero vuodenaikojen välillä. Täällä on vaan monen kuukauden syksy edessä ennen kuin kevät taas alkaa. KESÄ come back!

Tampere

Tampere

Tampere

11/29/2015

Alle kuukausi jouluun!

Viime vuonna jouluhan meni mulla melkolailla ohi koska en ollut Suomessa mutta tänä vuonna mulla onkin lentolippu 23. päivälle joten meikä pääsee jouluaatoksi perheen pariin, niinku kuuluukin! Niin paljon ku Skotlannista enempi tykkäänkin Suomeen nähden niin täytyy sanoo että Suomen jouluruoat on parempia kuin Skotlannin... Ja muutenkin joulu on jotenkin Suomessa intiimimpi perhejuhla kuin täällä. Täällä tuntuu että joulu menee ryypiskelyjuhlaksi, hyi.

Selasin tässä eilen kirjanmerkkejäni jotka sijaitsee kansiossa "Shopping". Sinne oon aikanaan tallentanut aina kaikkea sellaista jota olen halunnut ostaa itselleni, mutta ei ole ollut varaa sillä hetkellä - myöhemmin oon sitten unohtanut koko asian ja en koskaan saanut aikaiseksi ostaa ks. asioita. Moni asia on poistunut jo myynnistäkin (yhyy, mulletoi.comin pimeässä hohtava lasipurkki) ja joistakin mietin eilen että miksi edes halusin ostaa joitakin näistä asioista (muurahaisterraario, what?). Löysin kuitenkin joitakin asioita jotka haluan edelleen ja jotka on saatavilla. Löytäisiköhän mikään näistä pukin konttiin?


Työharjoittelupaikallani myytiin tätä kirjaa ja rakastuin täysin. En vaan raaskinut ostaa koska työkkärin rahoilla ei pahemmin tuhlailla...


...chooocolaateee....


Tätä kirjaa on pirun vaikea löytää mistään.. siksi mulla ei sitä ole. Nyyh.


Näitä löytyy ebaysta hakusanalla "Womens Long Sleeve Essential Long Cascading Cardigan" vaikka kuinka monessa värissä ja haluaisin näitä ainakin tusinan!! Etenkin sähkönsinisenä, punaisena ja turkoosina, koska oon kyllästynyt huppareihin...


http://shop.nationaltheatre.org.uk/ myy näemmä DVD:nä tätä mestariteosta... and I need it. 






11/26/2015

Uusi kansikuva!

No niin, jos sitä kaksi uutta hiustyyliä myöhemmin päivittäis uuden kansikuvankin, ja vieläpä blogin URLin mukaisella nimellä... Kysymys on vaan mikä fontti? Rakastan fontteja ja tietysti löysin sitten kolme optiota uutta kansikuvaa varten... Kertokaa mulle, mikä näistä?!

Hobitti...

Harry Potter...

...vai random?

11/25/2015

Equity



Vuoden opettajat mulle jaksoi jankata että "liity equityyn kun olet vielä oppilas, saat jäsenyyden halvemmalla", mutta mulla hakemus töppäsi aina siihen kun piti täyttää lomakkeeseen "stage name". Koska se nimi jonka valitset, on ja pysyy, eikä sitä sitten vaihdeta. Vuoden mä sitä jaksoin stressata, että mitä mä teen - vaihtoehtoja löytyi, mutta kaikissa oli se pelko, että kadun myöhemmin valintaani. Yksi valinta olisi ollut Jenni Adler, koska Stella Adler on yksi inspiraation lähteeni ja olisi ollut kiva antaa sellainen kunnianosoituksena, mutta mitä jos joskus tajuan että Stella Adler onkin ihan roskaa tai en enää tykkää tämän näyttelijän metodeista?
Toinen olisi ollut omaa lähtökohtaa kunnioittava eli joku Suomeen liittyvä, tyyliin Jenni Winter, mutta sitten taas kun miettii niin siihen oli ihan syynsä miksi en kestänyt asua Suomessa joten miksi kunnioittaa ks paikkaa näyttelijänimessäkään?
Loppujen lopuksi päädyin ottamaan vain sukunimeni pois. Eli etunimi ja toinen nimi = stage name. Simppeli, todenmukainen, ja omaan nimeensä jos kyllästyy niin huonosti menee. Joten, liityin vihdoin Equityyn.

Niin ja mikä on Equity? Noh, verrataanpa tässä tapauksessa Suomessa tunnettuun työtekijöiden puolustajaan, eli Ammattiliittoon. Equity on vähän niinkuin sama asia, mutta ajaa vain näyttelijöiden, ohjaajien ja muiden teatterialan ihmisten etuja. Equitylla on puheenjohtaja, tällä hetkellä Malcolm Sinclair (Casino Royale, V for Vendetta) ja jäseniä noin 40,000.
Equityn neljästi vuodessa tuleva lehti kertoo mistä kannattaa etsiä töitä, mitä voi tehdä puolustaakseen luovia aloja (esim. BBC on nyt hallituksen hyökkäyksen alla koska BBC ei ole mainoksellinen ja hallitus haluaisi kaikki kanavat mainoksellisiksi että saadaan lisää rahaa) ja keitä agentteja ei kannata palkata koska nämä vetävät liikaa rahaa välistä. UK:n lakeihin ennen kuului että teatterialan työntekijän täytyi kuulua Equityyn, mutta nykyään se ei ole pakollista - todella suositeltavaa tosin, koska mistäs muualta haet ilmaista neuvoa esim. managerin tai agentin valinnassa? Plus Equityn jäsenyys takaa että saat ainakin minimipalkan työstäsi, eli kukaan ei pääse kusettamaan palkkaa joka näyttelijälle kuuluu. Lähes kaikki UK:n isotkin nimet käyttävät Equitya (Judy Denchistä Alan Rickmaniin) koska se vaan on kannattavaa.
Itselle tämä tuntui jotenkin kamalan isolta askeleelta - herranjestas, minä, näyttelijöiden "liitossa". Apua. En mä nyt vielä ole mikään one of "them" mutta se tuntui sellaiselta yhdeltä virstapylväältä joka tuli nyt saavutettua.

Iiks.

11/23/2015

Uudet headshotit


No sainpahan otettua itseäni niskasta ja pääsen vihdoin esitteleen uuden hiustyylini; tadaa! Meikä päätti klipsaista pituudesta vähän enempi kerralla pois ja niinhän siinä sitten kävi että näytän ihan erilaiselta kuin viime headshoteissa, joten piti mennä hankkimaan uudet kuvat... Onneksi kuvaajani on mukava opiskelijoita kohtaan ja tarjoaa halvat kuvaussessiot. Mitäs tykkäätte uudesta fledasta?








Tässä vielä muistutuksena vanha tukka:



11/15/2015

Syyskaamos...

Myönnän että oon monena päivänä miettinyt että pitäisi kirjoittaa taas blogiin jotakin - aiheistakaan ei ole ollut pulaa, sillä oon tän hiljaisuuden aikana käynyt parturissa, käynyt ottamassa uudet headshotit CV:tä varten ja käynyt Glasgowssa vintage-vaatemyynnissä ja ostanut ihania vaatteita sieltä. Silti en vaan ole jaksanut. Syksy viimein alkoi täälläkin; vettä sataa joka päivä, mereltä tuulee tosi hyytävää ilmaa, ulkona on pimeää jo kello viideltä päivällä. Yäk. Tällä kelillä ei edes huvita mennä baariin kavereiden kanssa, ellei se sitten ole Tam O'Shanter jossa on takkatuli aina iltaisin. Perjantaina oltiin siellä taas open mic-illassa kuuntelemassa livemusiikkia, muunmuassa erästä Jeremyä, joka on ranskalainen opettaja joka asuu Skotlannissa. Hyvästä tuulestaan päätellen Jeremy ei varmaan vielä tiennyt mitä Pariisissa sillä hetkellä tapahtui.

Itseäni jollakin tapaa ärsyttää miten nämä Pariisin tapahtumat ovat nyt kaikkialla otsikoissa ja kaikki jankkaavat miten he rukoilee Pariisin puolesta ja niin edelleen... Rukoileeko samat henkilöt myös Libanonin puolesta, jossa alle 24h ennen Pariisin tapahtumia Isiksen itsemurhapommittajat räjäytti 43 siviiliä ja haavoitti 239:ää? Kuinka moni edes tietää tästä? Kuinka montaa edes kiinnostaa? Onko Pariisin tapahtumat järkyttävämpiä siksi että kuolleet olivat suurin osa valkoisia, kristittyjä eurooppalaisia, ja Libanonin ihmiset ei? Vai onko se vaan niin että koska Pariisin iskua ei osattu odottaa, mutta Libanonissa ei ole mikään suuri yllätys että itsemurhapommittajat tappaa siviilejä, niin ihmiset ovat enemmän sympaattisia Pariisin vuoksi? Totta kai mua järkyttää Pariisin tilanteessa se katala röyhkeys jota Isis osoitti, ja oon sympaattinen kyseisestä tilanteesta, mutta muistan olla sympaattinen myös muiden maiden tilanteesta, sillä eurooppalaiset ei ole muiden yläpuolella.