5/28/2015

Unelmia ja toimistohommia

Text and performance - check
Graded Unit - check
Acting - esitys siirretty ensi viikolle, yksi essee
Acting for camera - check
Voice - esitys siirretty ensi viikolle, yksi essee
Production - esitys 10.6., replat jo opeteltu
Movement - check

Ja hommat sen kun vähenee... Ja nyt jos koskaan on aikaa taas tehdä niitä kun Andrew lähti kesäksi kotopuoleensa ja jätti mut tänne nyhjäämään... Pöh!
Viime viikolla kävi terkkarillani pieni kämmäys joka johti siihen etten saanut reseptiä lääkkeilleni perjantaina ja multa loppui pillerit perjantai-iltana, mikä johti sitten siihen että elin koko viikonlopun sekä maanantain (bank holiday) ilman lääkkeitäni ja voi kiesus mitkä vieroitusoireet, argh..! Lihakset nyki ja väsytti kauheasti ja aivot ei vaan tuntunut pelaavan ollenkaan, hyi kauheaa. Tiistaina kun sitten sain heti aamulla reseptin ja kävin hakemassa lääkkeet ja otin ensimmäisen niin kauheat oireet taas - tuli kamalan kylmä ja oksetti ja väsytti ja pyörrytti... Ei mullakaan taas hyvin mene. Mutta eilisestä aikaisin nukkumaanmenosta oli hyötyäkin, heräsin nimittäin tänään kahdeksalta aamulla ja olin jo kymmeneltä salilla ja ehdin hienosti kello kahdeksitoista koe-esiintymään yhteen low budget-elokuvaan jota esitetään sitten ensi vuoden filmifestareilla pitkin Skotlantia. Kesäkuun lopussa mut kutsutaan uudelleen koe-esiintymään jos pärjäsin tänään hyvin ja kuvaukset alkaa elokuussa. Mielestäni kyllä töppäsin koe-esiintymiseni niin hienosti että ei toivoakaan siitä että soittavat takaisin, mutta katsotaan..! 

5/21/2015

Johan alkaa helpottaa...

Text and performance - check
Graded Unit - vielä yksi essee ja sitten ohi
Acting - esitys ensi viikolla
Acting for camera - check
Voice - esitys ensi viikolla, yksi lyhyt essee
Production - esitys 10.6., replat jo opeteltu
Movement - viimeinen toimeksianto ensi viikolla ja sitten ohi

Uskomatonta mutta totta, tää collegevuosi lähestyy oikeasti loppuaan! 30 päivän päästä pääsen jo kesälomalle, ja monista aineista ollaan jo ihan loppusuoralla. Kaksi ainetta on jo saatu päätökseen joten niille tarkoitetut oppitunnit jaetaan jäljellä olevien kesken, eli loppu lähenee vielä ripeämmin kun on extratunteja käytössä. Tänään meillä oli Graded unitin esiintyminen, eli piti esittää 2-3 minuutin monologi paneelin edessä ja vastata muutamaan haastattelukysymykseen, ihan kuin oikeassa koe-esiintymistilanteessa. Esitys meni mielestäni ihan hyvin, mutta haastatteluosiossa menin vähän tahmeasti rämpimällä, kun en jotenkin onnistunut löytämään sanoja. Toivottavasti pääsin läpi kuitenkin. Ensi viikolla enää yksi esseen palautus ja se olisi sitten siinä!

Tiistaina meillä on äänenkäytön koe, eli meikä esittää yhden runon (T.S. Elliot) ja kaksi laulua (Jos sä tahdot niin ja Wishing you were somehow here again) ja palautan lyhyen esseen siitä miltä ks kurssi tuntui ja sitten on sekin ohitse. Samana päivänä on myös illalla meidän varainkeruutapahtuma jossa me esitetään itse luomamme näytelmäpätkät maksavalle yleisölle, ja siten on sitten näyttelemisen kurssikin hoidettu. Ns. liikunnassa meillä on enää yksi tanssiesitys keskiviikkona ja sitten sekin kurssi on ohitse, ja lopuksi keskitytäänkin sitten pelkkään produktioon eli näytelmään jonka esitys on 10.6., 9 päivää ennen koulun loppua. Sitten onkin vain palautteen saamista ja homma on hoidossa! Wohoo! Sitten onkin kovat bileet!

Bileistä puheenollen viime viikolla Andrew pyysi mukaansa yöklubille joka ei luojan kiitos ollut Fury's vaan Club de Mar jossa en koskaan aiemmin ollut käynyt. Laura mun luokalta oli mukana ja oli kyllä hauska ilta.




5/10/2015

Kuinka paljon lapsikysymys vaikuttaa suhteeseen?

DSC_0169

Andrew on sanonut usein lauseita jotka alkaa "When I become a dad..." ja "When I have kids..." ja vaikka tässä nyt tosiaan on vasta melkein kuukausi suhdetta takana, pistää nämä lauseet vähän miettimään voiko meistä ikinä tulla mitään. Minä en nimittäin halua lapsia. Ei sillä että Andrew todellakaan haluaisi niitä nyt, mutta selkeästi hänellä on joku mielikuva tulevaisuudesta lapsien kanssa, ja aina kun hän ottaa sen puheeksi, iskee mulle morkkis siitä etten ole sanonut mitään. Tänään otin sen sitten puheeksi, vähän silleen salavihkaisesti kysellen miten kovasti tämä haluaa lapsia jonain päivänä, enkä varautunut siihen että hän kysyy sitten minulta saman kysymyksen.

...Oli inhottavaa vastata totuudenmukaisesti, mutta en voinut valehdellakaan. Andrew asettautui sille kannalle että minä olisin hyvä äiti ja jos pelkään masennukseni siirtyvän lapsiini (kuten se ilmeisesti mulle on tullut isän puolelta) niin osaisin olla heille tukena ja turvana.. ja plaa plaa plaa... Hän ei oikein näyttänyt ymmärtävän että ongelmana ei ole se että pelkään äitiyttä tms vaan se että mä en vain yksinkertaisesti halua lapsia.
Mä tiedostan olevani itsekäs ihminen joka haluaa olla villi ja vapaa ja matkata maailmalla silloin kun huvittaa, ilman että täytyy työnnellä lapsenvaunua tai raahata kädessä roikkuvaa muksua paikasta toiseen. Mä olen liian mukavuudenhaluinen että haluisin elää niin että ensimmäisinä vuosina en saa välttämättä nukuttua öisin kunnolla ja päivästä päivään pestä pyykkiä ja vaihdella vaippoja ja valmistaa terveellistä kotitekoista ruokaa... Ei, ei, ei. Se ei vain ole kuka minä olen. Mä en halua sellaista elämää, en ole koskaan halunnutkaan. Nyt kun Andrew vastasi asteikolla 1 - 10 haluavansa lapsia 9/10 ja itse vastasin 0/1 (koska en halunnut liian julmasti mäjäyttää) niin kuinka vahvasti tämä tulee vaikuttamaan meidän tulevaisuuteen, jos sellaista enää edes on?

DSC_0172

5/07/2015

Baila Baila ja sitä rataa...

Furysissa jälleen... En tajua miksi mä aina päädyn sinne vaikka inhoan ks klubin asiakaskuntaa. Samat perseilijät joka torstai ja aina jotain draamaa sattuu, aaargh! Mutta noh, sinne pääsee opiskelijat ilmaiseksi ja nyt kun mulla on se Luciferin luomus eli kortti jolla saan torstaisin shotteja ja muita juomia 1£/kpl niin minkäs sille mahtaa... Plus tällä reissulla juhlittiin Kylen 18-vuotissyntymäpäivää ja Lisan 19-vuotissyntymäpäivää, joten juhlakalut päätti mihin mennään... Valitettavasti toinen juhlakalu oli flunssainen ja jätti illan vähän kesken, jättäen minut muutaman muun kaverin kanssa.... Olisi pitänyt lähteä samaan aikaan kuin juhlakalutkin, mutta eipä mennyt taas ihan niin nappiin minulla.


11200591_844528678950084_6682126064012402106_n


Klubi tosiaan potkii ihmisiä pellolle siinä puoli kolmelta yöllä ja silloin me viimeisetkin juhlijat ulostauduttiin ja päätettiin mennä läheiselle roskaruokapaikalle jonka vieressä oli myös taxijono, jolle osa meistä suuntasi. Noh, itselläni kun ei ollut nälkä niin hengailin yhden kaverini kanssa ulkona kun yksi HND-luokkalainen kaveri ilmaantui sisätiloista ja sanoi että kaksi kaveria istuu ks. ravintolan vessassa huonovointisina, ja että kyseessä saattoi olla muutakin kuin alkoholin aiheuttamaa huonoa oloa... Niinpä sitten tämä kaksikko tulee ulos ravintolasta ja toinen vaikuttaa olevan jo okei, mutta tämä toinen, joka sattuu olemaan luokallani ja henkilö jota olen inhonnut sydämeni kyllyydestä koko tämän lukuvuoden ajan, on ihan nuppi sekaisin. Oli päättänyt kokeilla ensikertaa ekstaasia ja siinä se sitten pupillit lautasen kokoisena tuijotteli vainoharhaisena ympärilleen ja panikoi milloin mistäkin asiasta.

11188252_844529252283360_862376118550091688_n


Tälle tytölle sitten tarjoutui kolme miespuolista kaveria kotiinviejiksi (joista vain yksi oli sellainen kaveri jonka luottaisin vievän tämän turvallisesti kotiin, eikä hyväksikäyttävän tätä jotenkin) ja koska itsellä ei ollut taksirahaa niin totesin että kaippa mä tästä köpöttelen kotiin samaa matkaa ja katson ettei tälle luokkalaiselle käy mitään. Kyseinen tyttö asuu 200 metrin päässä ks. pikaruokalasta jossa me oltiin, mutta matka sinne kesti suunnilleen tunnin, koska tämän piti pysähtyä joka 20 metrin välein saamaan paniikkikohtauksia. Yritin olla puuttumatta tämän kohtauksiin koska liika tuijotus ahdisti tätä vielä entisestään joten jätin tämän yhden kaverin harteille saada tämä aina takaisin liikkeelle, mutta siinä vaiheessa kun tämä tyttö alkoi panikoimaan 20 metrin päässä etuoveltaan niin mulle tuli mitta täyteen.

1795590_844531882283097_3649285776350046692_n


Siinä kun se ressukka istui ja kiljui keskellä jalkakäytävää "MAKE IT STOP, MAKE IT STOP", meikä polvistuu sen viereen, käskee sitä keskittymään vain mun ääneeni ja silmiini ja seuraamaan minua, ja arvatkaa mitä? Se piruvie totteli! Mun supervoimani paljastui viimein! Vähän siinä ne kolme muuta tuijotti että miten hemmetissä mä sain sen niin kiltisti tottelemaan ja rauhoittumaan mutta eipä kukaan valittanut kun saatiin se turvallisesti kotiin, jossa yksi luotettava kaveri jo odotteli, pistääkseen pipipään petiin. Siinä vaiheessa itsellä oli jo vitutuskäyrä aika korkealla joten pyysin kaverilta lainaan pari puntaa ja otin taxin loppumatkalle, koska jalkoihin sattui ja lämpöasteita oli ehkä 3 ja tuo mekko ei tosiaan paljoa lämmittänyt...


11229373_844530208949931_5641739525173778566_n


Kun pääsin kotiin totesin että joku älypää oli jättänyt takaoven lukkoon vaikka se yleensä jätetään mulle auki jos menen jonnekin, joten jouduin koputtamaan äidin makuuhuoneen ikkunaan että tulee päästämään mut sisälle. Siinä sitä sitten meikäläinen tuhannen tuiterissa ja tulipäissään selittää miksi kesti niin kauan päästä kotiin ja äiti on vain meikäläisestä ylpeä - kun en jättänyt likkaa hädässä vaikka olikin urpo ja totaalisesti vähiten suosiossani oleva ihminen.

Tässä se taas nähdään, kyl me Luihuisetkin osataan joskus.

Oli muuten helkutin kiitollinen mulle maanantaina koulussa.

5/05/2015

Fiddle Concert @ Glasgow

DSC_0115

Käytiin tosiaan konsertissa äipän ja Johnin kanssa kuuntelemassa aika taidokasta viulun käsittelyä... Itse orkesteri ei mua niinkään hetkauttanut mutta laulukuoron vetämät Les Miserablesin "At the end of the day" ja Maija Poppasen "Lets go fly a kite" oli ihan mahtavia, plus sitten Royal Conservatoiresta vierailevana tähtenä ollut nuori nainen veti The Hot Canaryn ja muita monia tuttuja biisejä (muunmuassa Disneyä) ihan huolettoman näköisenä, kuin ei se soitto olisi ollut haaste eikä mikään.
Glasgowssa on muuten ärsyttävän paljon yksisuuntaisia teitä... Jessus oli vaikee päästä teatterin lähelle parkkiin.

DSC_0117DSC_0116DSC_0114DSC_0118DSC_0121DSC_0122DSC_0124DSC_0126DSC_0128

5/02/2015

Biitsillä

DSC_0038

Käytiinpä Andrewn kanssa rannalla kävelemässä eräänä päivänä ja ei se ressukka saanut kovin kauaa ikinä pitää mua kädestä kun tämän bloggaajan piti olla joko kaivamassa kameraa laukusta tai poimia hiekasta bongaamansa kaunis simpukka. Siitä huolimatta tällä kyseisellä rantareissulla me päätettiin julkistaa seurustelumme ihan Facebookissa asti ja olla nyt sitten virallisesti pari. Eipä tässä ole kummallakaan tarvetta tapailla muita joten miksi ei? Tänään taas menossa Andrewn opiskelijakämpälle ottamaan vähän alkoholia ja katselemaan leffoja. Saisinkohan sen katsomaan Cry-Babyn? 

Eilen oli muuten aika jäätävä krapula kun olin torstaina juhlimassa Lisan ja Kylen syntymäpäiviä ja sain meidän vakkariklubilta sellaisen lipukkeen jolla kaikki shotit maksaa mulle vain vaivaisen punnan/kpl! Eijeijei, huono idea... Kuvia ks illasta laittelen sitten kun ks klubin valokuvaaja saa aikaiseksi jakaa netissä ottamansa kuvat.

DSC_0040DSC_0039DSC_0022DSC_0015DSC_0008

Andrewn atleettiset taidot koetuksella kun huomattiin ettei rannalta ole ulospääsyä muuten kuin tuollaisen vesivanan yli...

Vielä yksi Suomipostaus

DSC_0093

Yksi kaveri oli vielä näkemättä joten mentiin tämän kanssa Siperian Speak Easyyn siiville ja sitten olikin kaikki ne ihmiset nähty joiden kanssa oltiin sovittukin näkevämme! Moni lomapäivistä sujui aika rauhallisissa merkeissä ja nyt jälkikäteen lievästi potuttaa että en käyttänyt enempää aikaa esseiden kirjoittamiseen, kuten oli tarkoitus - tuli meinaan vähän kiire sitten Skotlantiin palattua että sai kaiken valmiiksi deadlineen mennessä. Huhups...

DSC_0096DSC_0097DSC_0100DSC_0101DSC_0104

Vikana päivänä Suomessa mentiin kahen kaverin kanssa Arnoldsiin syömään ja juteltiin ihan niitä ja näitä. Kyseisten kaverien näkeminen on aina paras osio Suomen reissuissa ja melko lailla yksi pääsyistä miksi edes sinne vaivaudun menemään... Seuraavaksi juhannuksen aikaan sitten! 

DSC_0225DSC_0226