10/27/2013

"Is this a hickie or a bruise?"

Niin tyhmäksi kuin itsensä aina humalan jälkeisenä päivänä tunteekin niin nyt voin totuuden nimissä sanoa olevani myös hiukan sivistyneempi - kävin ensikertaa Rodeossa! Päätettiin Kyon kanssa tehdä pitkästä aikaa jotain yhessä ja kunnolla, joten repäistiin pohjat ja suunnattiin Tampereelle. Saatoin tehdä jotakin tyhmää ties kenen kanssa ja saada siitä hyvästä kiusallisia häirikkötekstareita ja puheluita tänään, mutta nooooh, kerran se vaan kirpasee ja ainahan mä pääsen onneksi karkuun. Tänään oli tunti enemmän aikaa nukkua, mikä oli todella jees, koska neljältä piti suunnata teatteriharjoituksiin. Makasin kylmällä lavalla selälläni suuren osan ajasta ja haaveilin rasvaisesta kebabista. Seurasi tuosta kaikesta toki jotain hyvääkin, sillä mulla on (ilmeisesti) treffit ensi viikonloppuna erään kersantin kanssa... Mä selkeesti nousen tätä sotilasarvoasteikkoo pikkuhiljaa ylös päin.





10/19/2013

Viimeistä viedään

On lokakuu 2013 ja tänään on tullut viimeinen ensilumi jonka tuloa todistan Suomessa.

Tänä syksynä on myös viimeinen Halloween jonka vietän asuen Suomessa (ja ilmeisesti vietän sen kotona, heh).

Olen mukana viimeisessä näytelmässä jota esitän Suomessa.

Asun viimeisessä Suomen asunnossani.

Vietän keväällä viimeisen St Patrick's dayn Suomessa.

En koskaan päässyt viettämään Kokkolan venetsialaisia Suomessa (jollen tule juuri silloin sitten käymään, mutta siihen menee muutama vuosi sillä syyskuun alussa alkaa Skotlannissa lukuvuosi).

Viimeinen kesäni Suomessa saa luvan olla ikimuistoinen.

Ja ikimuistoisia asioita on kyllä tiedossakin, sillä hyvä ystäväni menee naimisiin!

Ensi kesänä aion valokuvata viimeiset Suomen muistot talteen, nähdä kavereitani usein, järjestää ikimuistoiset Star Wars-teemaiset synttärit ja lähteä ilman sen suurempia katumuksia. Se mitä sitten tapahtuu, jää vain nähtäväksi.

525 600 minuuttia eli 365 päivää ja olen varmasti pois täältä.







10/15/2013

Pipipään päiväkirja #8 - Luovuus lopussa vai kohde muuttunut?

Olen ehkä aiemminkin valittanut sitä että lääkitykseni vei inspiraation kirjoittamiseen - voin tuijotella tyhjää paperia hetken ja sitten turhaudun ja menen tekemään jotain suurieleisempää - siivoamaan kirjahyllyä tai tiskaamaan. Mietin ettenkö osaa vain olla enää paikallani niin pitkään että saisin tekstiä suollettua ulos? Mutta ei näemmä ole kyse siitä, koska viime viikolla tartuin kynään ja paperiin ja aloin piirtää. En muista koska olisin tosissani viimeksi piirtänyt, jos ei lasketa hetkellistä mielen ailahdusta Irlannissa jolloin piirsin Sherlockin ja Titanicista kuuluisan alastonkuvan... Mutta nyt vaan yhtäkkiä inspis iski. Outoa... Eli siirtyikö mun inspiraationi nyt kirjoittamisesta (viiveellä) piirtämiseen? Noh, ilo irti nyt kun huvittaa vielä piirtää, mutta kyllä mä mieluummin kirjoittaisin, kiitos vaan! Viime tiistaina kävin tapaamassa uutta depressiohoitajaani ja tajusin että voihan nenä, mulla on lääkitystä edessäpäin vähemmän kuin takanapäin! Kohtahan ne voi jo lopettaa!



10/13/2013

Welcome to Burlesque!

Ensinnäkin olen rakastunut Cherin ja Christina Aguileran elokuvaan Burlesque. Toisekseen olen aina rakastanut korsetteja ja pikkuhiljaa myös sukkanauhoja ja mitämuuta kivaa. Kolmanneksi, en ole keksinyt mitä tanssiharrastusta seuraavaksi alkaa (kun stepdance, bollywood, showtanssi ja koreografiatanssi on jo koettu) joten eikös kiinnostukseni herännyt tätä lajia kohtaan! Mutta hekohee, eikös kursseja olekin vain Helsingissä...... Jepjep, eli ehkä joskus toiste. Mutta sitä odotellessa, siitä saa kai haaveilla ja kuolata asuja?











10/09/2013

Kummitytölle


Niin pieni, niin täydellisesti kasattu

Tänään olin lapsenvahtina siskontytöilleni että siskoni sai aikaa siivota. Suurimman osan ajasta pienempi nukkui ulkona vaunuissa, mutta kun tämä lopulta heräsi ja nostin tämän sisälle, alkoi missio "naurata Maisaa"... Ei sillä että tämä olisi itkenyt tai näyttänyt siltä että hänellä olisi mikään ollut hätänä, mutta katsokaa nyt tuota naamaa, se on luotu nauramiseen! Ja kun pitelin Maisaa sylissäni ja tunsin tämän selkärangan ja kylkiluut (jossakin siellä terveellisen lihan alla, eihän Maisa mikään laihaluikku ole), tulin yhtäkkiä ajatelleeksi, että holy damn, tällä mukulalla on kaikki mitä meillä aikuisillakin - kaksi silmää, korvaa, kättä ja jalkaa. Yksi nenä ja suu, kaikki samat luut... Miten yhdeksässä kuukaudessa voikin tuommoinen tulla kasatuksi? Ja maailmaan tulonsa jälkeen jo puolessa vuodessa tällä on huumorintajua nauraa omasta mielestään hassuille asioille ja tämä tuntee ikävää niihin joihin hän kiintyy. Ja voi sitä onnea kun sitten pääsee taas sen syliin jota on kaivannut, ja pääsee tarraamaan pienillä sormillaan paidankaulukseen tai kaulakoruun ja hymy leviää korviin asti! On se vaan niin ihmeellistä mitä ihmiset voivat saada aikaan yhdeksässä kuukaudessa... 

Hapsottava tukka, pehmoiset posket ja sileä lämmin iho - vaikkakin välillä ehkä hieman kuolainen... Kaikkea tätä ja paljon muuta on tuo kummityttöni Maisa-paketti, joka toimitettiin ystävänpäivänä 2013. Ja jota koko perhe ja täti rakastaa kovasti <3

Niin vähän kuin itse haluankin lapsia, niin mikään ei pilaa sitä faktaa että Prutku-Maisa-Maisuli-Haisuli-Vauveli-Pauveli-Maisa-Pallopää on ihan paras pakkaus!

10/07/2013

Vähän napinaa ja jupinaa, osa 2

Asiakas on aina oikeassa - ja v*tut.

Ensinnäkin mä inhoan asiakkaita jotka eivät osaa artikuloida, niin että saisi selvää siitä mitä he haluaa. Jos ainoa mitä kuulen asiakkaan suusta on: "Kolme riviä *muminaamuminaa* jokeria" niin silloin mä teen kolme riviä jokeria, koska en oo meedio tai Teräsmies-kuulonen että voisin tietää asiakkaan sanoneen "Kolme riviä lottoa ja pari jokeria." (Tämä nyt ei siis koske esim R-vikaisia tai muuten vain tahtomattaan puhevikaisia jotka eivät voi tilanteelleen mitään.)

Ja sitten asiakas joka vielä suuttuu silmittömästi tästä kuuloon perustuvasta erheestä, ei todellakaan ansaitse multa pisteitä.

Toisekseen, en tiedä missä kulttuurissa on kasvanut asiakkaat joiden mielestä "moi" tai "terve" voidaan lausua: "Kolme max-askia punasta pall mallia." ... Olisiko se tervehdys vienyt liikaa aikaa tai aiheuttanut kärsimystä äänihuulille? Niin ja ihan katsekontaktikin olisi kiva.

Kolmanneksi, miksi jotkut tulevat juoksuttamaan aspaa kertomalla aina yksi kerrallaan asiat joita haluaa? Sano kerralla ne kolme ostostasi vaan, kyllä aspa varmaan ne muistaa ja jos ei muista niin kysyy! Miksi juoksuttaa ensin tulitikkuaskin perässä vain että voi sitten lähettää samaan suuntaan hakemaan rizzlaa ja sytkäriä? Voi ***...

Neljänneksi, asiakkaita tulee ja menee päivittäin satoja. Mä en siis tiedä jos sanot että "Se tavallinen neljä riviä jokerilla." Niin siis Lotto, Viking Lotto vai Eurojackpot?

Josta päästäänkin viidenteen; jos huomaat että aspana on joku uusi, niin pliis, kutsu sitä lottoasi oikealla nimellä äläkä sano sitä "perjantai-lotoksi" tai "sunnuntai-lotoksi". Kaikki ei tuhlaa rahojaan lottokuponkeihin ees sen vertaa että tietäis minä viikonpäivänä mikäkin arvotaan. Ja Eurojackpotia ei ole edes järkeä nimetä millään lyhenteellä "lotoksi". Ja ei myöskään, todellakaan, KENOA.

Kuudenneksi, älä suutu jos mä kysyn että haluatko lottosi jokereilla vai ilman - joo, sun mielestä jokerit voi olla turhia, mutta koko muu Suomi ei jaa tätä sun mielipidettäsi, joten mun velvollisuus on kysyä.

Josta päästään siihen, että älä myöskään suutu jos kysyn "tarvitsetko kuittia?". Mä teen vain työtäni ja mua on käsketty kysymään se jokaiselta asiakkaalta.

Ja te pienet lapsukaiset. Mulle on ihan sama mitä te sanotte, mutta mä en myy teille tupakkaa, nuuskaa tai tulentekovälineitä niin paljon kun te mulle väitättekin että toisellakin ärrällä on joku täti teille myynyt. Mua ei kiinnosta, ja mä en aio rikkoa sääntöjä. Ja en päästä teitä rayn pelikoneillekaan, btw.

Ja ei, leffaa ei saa vuokrata toisten osoitekorteilla, hanki oma tai älä vuokraa ollenkaan.

Niin ja jos täytät itse TOTO- tai veikkauslappusi väärin, se ei ole mun syytäni eikä mun tehtäväni korjata virhettä. Tee uusi lappu oikein ja tule sitten takaisin kassalle.

Meillä on myöskin sellainen juttu kuin itsepalvelu, eli jos sanot ostavasi sämpylän, iltalehden ja mehun, niin minä en lähde niitä kassan takaa sinulle noutamaan kun takanasi on kolmen metrin jono ja sinulla on toimivat jalat kannattelemassa laiskaa ruhoasi.


10/02/2013

Alkoholisti!



Tänään olen päättänyt avata vihdoista viimein viinipullon joka on ollut syntymäpäivästäni asti pölyttymässä keittiön hyllyllä, ja viinin kanssahan kelpasi hyvin mutustella pastaa! Viini ei ollut mistään parhaasta päästä mutta turha nyt hukkaan heittää jotain mistä on maksanut... Kohta kaverini tulee käymään ja katsellaan leffaa ja mässytetään kaikkea hyvää ja hörpitään vähän shampanjaa! En mä tiedä mitä me juhlistetaan kun skumppa pitää kerta avata, joten kai me ollaan sitten niitä alkoholisteja. Pikkulauantaina kehdataan alkoholia nautiskella, oijoivoi...

Mitäs muuta, oon tänään taas hävittänyt omaisuuttani ja huomasin että mun sängynaluseni on niin tyhjillään että MÄ mahtuisin sinne! Karmivaa, nythän sinne mahtuu vaikka mitä mörköjä!