12/30/2013

Salute to 2013

Koska kaikki hyvä näyttää olevan vielä kaukana edessäpäin, tuntui hyvältä huomata ettei tämäkään vuosi huono ole ollut - jos ei lasketa surkeaa työpaikkaelämystä. Mutta summarum summarum, ihan hyvinhän tää meni!!


Ostin ensimmäiset oikeasti kalliit kenkävauvelit!


Yläasteen luokkani piti luokkakokouksen. Oli kiva nähdä tuttuja kasvoja pitkästä aikaa!


Siskontyttöni/kummityttöni Maisa syntyi ystävänpäivänä.


Ystävänpäivänä jolloin olin vuoden maistuvimmalla päivällisellä...


Kävin katsomassa Palatsin Moulin Rougen!


Yksi lensi yli käenpesän sai alkunsa.


Maisa kastettiin irlantilaisena Pyhän Patrikin päivänä.


Ja tunnollinen täti veti kännit.


Ja joi vähän lisää näytelmän loputtua.


Ja joi vielä hiukkasen lisää kaverien kanssa laivalla!


Kesästä tuli nautittua...


Ja Skotlannissakin käytyä...


Maisuli kasvoi söpöksi palloksi!


Ja mä vihdoinkin jumalauta valmistuin!!!


Juhannus meni parhaassa seurassa ja hyvästä ruoasta nauttien...


Kuten samoin teemabileet 22-vuotissynttärin kunniaksi.


Valloitin Helsingin GISHWHES-scavenger huntissa.


Ja minun sydämeni valloitti joukko lahjakkaita näyttelijänalkuja Glasgowssa.


Universumin parhaat ihmiset!!


One day I'll fly away... toivottavasti tähän kouluun...


Ja joulu meni perheen kanssa! Huomenna sitten uutta vuotta juhlimaan hyvässä seurassa, sapuskan ja kyseenalaisten juomieni kanssa. Saa nähdä mitkä myrkkycoctailit mä itselleni sävellän... En toivottavasti niin myrkyllisiä etten herää uuteen vuoteen! 


12/22/2013

Minulla on asiaa: Mielipiteeni tasa-arvoisesta avioliittolaista

Nyt kun tulin kerta jakaneeksi mielipiteeni uskonnoista niin tulipahan mieleeni sitten jakaa jotain muutakin - huomasin muuten miten joulukuun alkupuolen päivityksessä sanoin pyrkiväni kirjoittamaan postauksen joka päivälle - hah hah! Mitähän mä luulin kun ajattelin että moiseen olisi edes aikaa...

Jos joku nyt ei halua lukea koko pitkää tekstiä niin tässä mielipiteeni tiivistettynä yhteen lauseeseen:

Jokaisella täysi-ikäisellä, henkisesti yli 18-vuotiaalla ja täysivaltaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus mennä naimisiin toisen edellämainitun kanssa, sukupuoleen katsomatta.

Ja tässä sitten se pidempi liirumlaarum:

Minun on oikeasti joskus vaikea käsittää että niinkin kehittynyt maa kuin Suomi, oikeasti kärsii sellaista ongelmaa, että kaikki aikuiset eivät saa mennä naimisiin. He eivät saa mennä naimisiin, koska he eivät ole heteroita. Rekisteröidyssä suhteessa he kyllä saavat olla, mutta se ei ole lain silmissä sama asia. Se on vähän kuin sellainen huonompi, halvempi ja laaduttomampi versio avioliitosta. Eihän nyt homoseksuaalit muuta tarvitsekaan, kun vielä viime vuosisadalla heitä sullottiin useissa Euroopan maissa vielä vankilaan - niin kuin sullottiin naisiksi pukeutuneita miehiä, itsemurhaa yrittäneitä ja toisen rotuisen ihmisen kanssa romanttisesti tekemisissä olleita.

Näin hiukan asiasta sivuten, tuli vain mieleeni miten jännästi asiat ovat vuosisatoina muuttuneet - entisajan Roomassa oli totaalisen normaalia olla homo - jopa Caesarilla oli mahdollisesti miespuolisia rakastajia, mutta koko kuvio on lentänyt alamäkeen ennen kuin se on nyt tähän päivään edennyt taas lievästi ja hitaasti ylöspäin. Mutta sitten taas mitä tulee afrikkalaissyntyisiin ihmisiin, niin näillähän oli orja-aikoihin kaikki päin helvettiä, mutta Lincoln pelasti kertaheitolla heistä suuren osan ja nykyään harvat pitää sitä enää "luonnottomana" että musta ja valkoinen menevät naimisiin, eikä se ole aikoihin enää ollut laitonta - siksiköhän homoliittoja ei sallita, että ennakkoluuloisilla ja pieniaivoisilla on edes joku "erilainen" porukka jota riuhtoa ja kiusata, kun ei saa enää olla mustiakaan vastaan? (Btw, itse en ole vieläkään tajunnut mitä helvetin väliä on ihmisen väripigmentillä).

Ja takaisin asiaan... Usein sanat 'avioliitto' ja 'häät' yhdistetään heti kirkkoon, joka on kyllä äärettömän ärsyttävää stereotypioimista: kirkosta eroaa Suomessa päivittäin n. 200-400 ihmistä, eikä heitäkään mitä ilmeisimmin kiinnosta astella kirkkohäihin papin vihittäväksi. Avioliitto ei edes aikojen alussa kuulunut millään tapaa kirkolle, ennen kuin kristinusko yleistyi. Ja kun ihmiset olettaa että häät = kirkossa, niin tietty sitten revitään raamattu mukaan. Ensinnäkin, Jeesus kuoli syntiemme anteeksiantamiseksi ja kumosi sillä kaiken mitä 1. testamentti sanoo joten on ihan typerää quotata 1. testamenttia. Ei toimi. Ja siitä päästään 2. testamenttiin jossa Jeesus puhuu anteeksiannosta ja rakkaudesta - jota mitä ilmeisimmin nämä homojen avioliittoa vastustavat pikkupierut ei ole aivan sisäistänyt. Joten mitä jos jätetään se raamattu pois nyt tästä kuviosta, kun se ei nyt tähän liity.

Tai no, joo, useita lakeja on luotu sen perusteella mitä raamattu sanoo, tappamisesta varastamiseen ja toisen puolison himoitsemiseen, että kyllähän siinä mielessä raamattu liittyy asiaan, mutta raamatulla on luotu pohja nykyiselle lakikirjalle. Eikä niin että raamattu olisi edelleen se hallitseva voima nykymaailman laissa - eihän me muuten tiedettäisi mitä tehdä sellaisille rikollisille jotka eivät olleet eKr-aikaan ajankohtaisia. Eikä nykymaailmassa raamattua edes voi seurata kirjaimellisesti, joten miksi hangata vastaan tasa-arvoisessa avioliittoasiassakaan, kun et ole sitäkään vastaan että aviorikoksen tekijää ei kivitetä tai kaupan kassallasi voi olla töissä nainen jolla on kuukautiset? (raamatussahan sanotaan että nainen jolla on kuukautiset meneillään, ei saisi olla toisten kanssa tekemisissä)
Se, että vetoat ramattuun avioliittoasiassa, on vähän sama kuin sanoisit että ateistitkaan eivät saa mennä naimisiin, koska avioliitot kuuluu kirkolle. Ja toisekseen, raamatun kokosivat aikanaan joukko miehiä sellaiseksi joka tuki heidän arvojaan ja mielipiteitään, joten jos olet homoliittoja vastustava raamattuun vetoava nainen niin kai tiedät että nainen vaietkoon seurakunnassa? Jos nykymaailma olisi edelleen muovautunut raamatun mukaisesti, niin ei kovinkaan monella naisella olisi ollenkaan kivaa.

Eli raamattu ja uskonto on nyt hiukan poislaskettu pelistä. Mitäs muista naurettavia syitä on? Itse olen usein kuullut että kuinka ällöä ja luonnotonta homoseksi on. Tässäpä vinkki: jos se on mielestäsi vastenmielistä, älä harrasta sitä. Problem solved. Ja toisekseen, älä kuvittele pääsi sisällä mitä jotkut naapurin Pena ja Erkki keskenään tekevät. Et sinä varmaan mieti sellaisia asioita tutuista heteropariskunnistakaan (kai...). Yleensä tämä ongelma on aina miesten välisen seksin suhteen - auta armias jos kyseessä onkin kaksi naista, sittenhän sitä voi ladata netistä ja katsella itseään viihdyttääkseen. On se kumma miten ajatus homoseksistä on miehille niin vastenmielistä - onko se penis nyt sitten niin vastenmielinen ajatus, näky tai kokemus makuuhuoneessa, vaikka omalla voi leikkiä loputtomiin? Kolmanneksi, tiesitkö että homoseksuaaleihin lukeutuu myös sellaisia kuin aseksuaalit? Aseksuaaleilla ei ole seksihaluja, mutta he silti saattavat haluta elämältään parisuhteen ja avioliiton. Joten jos vetoat homoseksuaalien seksin ällöyteen, niin milläs verukkeella kiellät homoja aseksuaaleja menemästä keskenään naimisiin?

Ehkä sitten vedottaisiin perinteisiin, että kun ainahan on avioliitto on ollut miehen ja naisen välistä, ja sellaisena pitäisi pysyäkin ja sillä sipuli - kuningas Salomonilla oli kuulemma 700 vaimoa, joten mistähän "perinteisestä" avioliitosta nyt puhutaan? Ennen avioliittoon ei edes kuulunut rakkaus. Mokomat lätinät alkoivat vasta joskus 1700-luvulla, joten puhutaanko nyt sitten 'vain' kolmisen sataa vuotta vanhasta perinteestä?

Sanasta lätinä tulikin mieleeni lätinät siitä miten lapsi tarvitsee sekä isän että äidin kasvaakseen tasapainoiseksi - no niin kai kun ei tämä ennakkoluuloisten ja tuomitsevien ihmisten täyttämä paska maa anna erilaisille lapsille tilaisuutta kasvaa tasapainoiseksi. Ongelma on noiden ihmisten korvien välissä, eikä lapsen mahdollisissa homoseksuaalivanhemmissa. Ja sitä paitsi nyt on kyse tasa-arvoisesta avioliittolaista, ei adoptoinnista. Nyt on kyse aikuisten oikeuksista mennä keskenään naimisiin sukupuoleen katsomatta.

Niin ja sitten on lässytystä siitä että "no jos nyt sallitaan liitto samaa sukupuolta olevien välillä niin seuraavaksi kai sallitaan avioliitto ihmisen ja eläimenkin välillä" voi herttileeri.

Löytyy myös pellejä jotka kysyvät että pitäisikö alaikäistenkin sitten päästä naimisiin, jopa paljon vanhempien ellei jopa pedofiileiksi lukeutuvien kanssa. En edes rupea selittämään miksi tähän vetoavat voisi hypätä kaivoon.

Kaiken kaikkiaan en siis ymmärrä näitä seksuaalivähemmistöjä kiusaavia ihmisiä jotka jaksavat rutista siitä että pitäisikö heille antaa lupa mennä naimisiin - mitä hittoa se heidän perseitään edes kutittaa, aikuisten ihmisten omat yksityisasiat? Eivät ne homotkaan tule heille kertomaan miten heidän pitäisi elää omia elämiään, joten mikä oikeus heteroilla on nousta jalustalle ja potkia homoja maanrakoon? Eniten ongelma tuntuu olevan miehillä ja varsinkin juuri miehiä rakastavia miehiä vastaan - hitto vie, eikö se jätä heille vain enemmän vapaita naisia iskettäväksi baari-illoissa jos jotkut miehet viihtyykin keskenänsä? Jos kukaan nyt edes sitten huolii niin ahdasmielistä pelleä... Mutta kuitenkin, mitä uhkaa homoista on heteroille? He ovat silti olemassa, olivat naimisissa tai ei, joten mikä tässä nyt on se ongelma? Mun pääni ei vaan osaa käsittää moista asiaa yhtään...

En itse ole mikään superaktiivinen seksuaalivähemmistöjen puolustaja ja puolestapuhuja, mutta tein kuitenkin osani allekirjoittaessa liittoja koskevan addressin ja kirjoitin tämän tekstin, mutta omasta puolestani seksuaalivähemmistöt saisivat tehdä keskenään mitä huvittaa - ei se minua kiinnosta ja minun elämääni vaikuta, mitä he tekevät. Se on minulle ihan yksi lysti, mutta se taas ei ole minulle ihan sama, että tämä valtio potkii joidenkin ihmisoikeuksia päähän. Se jaksaa pistää kiukuttamaan, koska mitäs jos kyseessä olisinkin minä? Jos minä olisin lesbo? Sitten minä olisin rämpimässä moista paskamyllyä läpi ja yrittämässä saada läpi lakia joka toisi minulle oikeutta, ja koska yhden ääni ei vielä tule kenenkään kuuluville, saisin etsiä ympäriltäni muiden apua - itseni kaltaisten apua. Tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.


Beloved, let us love one another, for love is from God, and whoever loves has been born of God and knows God.



12/20/2013

Minulla on asiaa: Uskonnosta

Aiemmin järkkäämässäni arvonnassa cupcakejoulupallot voittanut Nukkis haastoi minut kirjoittamaan postauksen näkemyksestäni uskontoihin. Idea oli sen verran hyvä ja kiehtova että päätin nyt perehtyä asiaan ja kirjoittaa oman mielipiteeni...

Itsehän olen siis roomalaiskatolinen ja tähän mennessä ollut tyytyväinen olooni Tampereen kirkossa käydessäni ja muita roomalaiskatolisia kohdatessani ja niin edelleen... Kirkossa tuntuu se mukava yhtenäisyyden tunne ja kodilta tuntuva lämpö kun messussa lauletaan tai toivotetaan Kristuksen rauhaa yhdessä rotuun, kansalaisuuteen ja ikään katsomatta (Tampereen messuissa näkyy usein alkuperältään afrikkalaisia ja melko paljon puolalaisia). Sisarilta on tullut opittua paljon itsehillintää (vaikka aggressiivinen oon kyllä edelleen, haha) ja sellaista sisäisen tyyneyden löytämistä, kun taas lauantaikoulussa aikanaan luokkatovereilta oppi sen että miten erilaisia voidaan olla ja silti meitä yhdistää jokin suuri side... Tämä on se "smaller picture".

"Bigger picture" taas katolilaisesta kirkosta on se että onhan se hieman takapajulla... Ehkäisykysymykset, mielipiteet homoseksuaaleista ja abortista ovat vielä päivittämättä 2000-luvulle, mutta minulle aina opetettiin kirkossa, että "tee niin kuin omatunto sanoo". Eli ihan tosissaan, jos minä pamahtaisin vahingossa paksuksi ja menisin tekemään abortin, koska minusta ei olisi oikeasti pitämään niin hyvää huolta siitä lapsesta kuin tämä ansaitsisi, tai riskeeraisin depressioni takia sairastuvani synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja satuttavani lastani epätoivoissani tai muuta sellaista, niin Jumala antaa anteeksi. Meillä ei uhkailla tuomitsevalla, rankaisevalla ja ankaralla Jumalalla, vaan lohdutetaan ja tuetaan rakastavalla ja anteeksiantavalla Jumalalla - mielestäni tämä jälkimmäinen on enemmän sitä jota voidaan nimittää Isäksi, eikö totta? Eikä rippituolissa pappikaan tule tuomitsemaan sinua Helvettiin jos menet tunnustamaan syntisi (en ainakaan ole tähän mennessä tehnyt mitään niin pahaa, heh) vaan kertoo millä askeleilla voit parantaa tapasi. Musta on ainakin lohduttavaa että tässä alituisesti silmääpitävässä ja tuomitsevassa maailmassa on joku kolkka minne paeta ja jossa mua ei tuomita inhimillisten virheideni tähden.

Nyt sitten yleensäottaen uskonnoista: uskonnot toimisi, jos 1. jotkut ei ottaisi sitä niin järkyttävän tosissaan ja 2. valtaansa väärin käyttäviä uskonnonedustajia, auktoriteetteja, ei olisi. Niin kauan kuin on olemassa joku aasi joka uskoo kun hänelle sanotaan että "On ihan ok tappaa tuon kansan/maan/rodun jäseniä koska minä sanon niin ja minähän olen Jumalan miehiä", uskonto ei vaan toimi. Ainakaan sille aasille. Tai sen aasin uhreille, jos siihen mennään... Koska haloo, jos vaikka paavi Franciscus yhtäkkiä ilmottaisi jossain BBC uutisissa että katolilaisten on nyt ihan ok alkaa tappaan ateisteja, niin eihän siinä nyt Jumalan määräämää työtä aleta tekemään, vaan juurikin uskonnon edustajan, auktoriteetin, ihmisen.
Siinähän tietysti mennään siihen suureen kysymykseen että mistäs me sitten tiedetään mikä on Jumalan tahtoa ja mikä ei, varsinkin kun raamattukin on vain ison miesporukan saunailtamassa kokoon nitoma opus, mutta jos alan miettimään ks. asiaa, saan migreenin.  Mutta mä tulkitsen sen ainakin niin, että jos Jumala tahtoisi minun tekevän pahaa toisille ihmisille, niin minä ennemmin uhmaan Jumalan tahtoa ja painun Helvettiin, kuin teen jotain joka poikkeaa käsityksestäni oikeasta - tekeeköhän se musta huonon katolisen?

Jos en olisi katolinen, olisin luultavasti kääntynyt Buddhan puoleen. Buddha on symppis. Vai onko kukaan koskaan kuullut mellakoista buddhalaisten ja muun uskontokunnan edustajien välillä? Tai että buddhalaiset olisivat "oikeutetusti" murhannut ihmisiä? Tuntuu että jostain syystä elämän kunnioituksen, myötätunnon ja rakkauden opit on mennyt oikealla tavalla perille tässä uskonnossa... Pitääkin joku päivä vilkaista mitä raamattu sanoo elämän kunnioittamisesta ja pohtia sitten miten vähän se sopii siihen miten paljon ihmisiä on kuollut kristinuskon takia.

Tiivistettynä siis minusta kaikki saa uskoa mihin tahtoo, kunhan ei oikeututa sillä toisten satuttamista, eikä tyrkytä sitä uskoaan muille ainoana oikeana. Rajansa kaikella. Minusta ei ole mitään pahaa siitä että on sellainen "neutraali" uskovainen joka esim. käy messuissa tai rukoilee iltaisin tai lausuu ruokarukouksen tai vaikkapa kaikkia edeltäviä yhdessä, mutta sitten kun sillä uskonnollaan ratsastaen päätyy aiheuttamaan jotakin negatiivista toiselle, se lakkaa olemasta ookoo...

Näin minä siis asian näen. Loppu.

12/19/2013

Jos elämä ois helppoo...

..voisin olla tänään täysi paskiainen huolehtimatta jälkivaikutuksita.

Jos saisin olla täysi paskiainen, avautuisin aivan nimen ja kuvan kanssa työtoverista joka syytti minua tänään kahvilaatikollisen varastamisesta.

Mutta en ole - olkoon ks henkilö siitä kiitollinen.

Ja mä en edes muuten juo kahvia.

12/05/2013

ÄÄÄTSIH

Nyt se on kyl varmaa. Mä olen allerginen muutolle. Tai muutossa ilmaan nousevalle pölylle, sillä sitä on ollut viimeaikoina ilmassa kun ollaan äiten kanssa siivottu kämppää ja mä vaan aivastelen koko ajan nykyään. Haluisko joku hoidella tän roinamäärän mun puolestani muuttokuntoon?
Joku varmaan ihmettelee että mitä ihmettä mä jo nyt siivoilen, mutta hei, muuttoon on enää enintään 243 päivää ja mä hukun edelleen roinaan! Tän kaiken pitäs kuitenkin mahtua muuttoautoon ensi kesänä joten parasta alkaa karsimaan jo nyt turhuuksia pois, tai keväällä voi tulla turhautumiskohtauksia. Luin netistä mahtavia muuttoniksejä jotka todellakin vaatii toteutusta ens kesänä...










12/04/2013

"Nii mitä se olikaan mitä sä teet?"

Noniin, ja tietysti unohdin kirjoittaa 3. päivän tekstini, joten kaivelin luonnoksista jo aloittamaani tekstiä ja aloin työstää sitä tässä... Olkaatten hyvät, vähän jälkijunassa.

Fanifiktio on fanien tuottamaa fiktiivistä tekstiä, jossa lähtökohtana on käytetty jotakin populaarikulttuurin tuotetta, kuten televisiosarjaa, elokuvaa, kirjaa, sarjakuvaa tai julkisuuden henkilöitä. Fanifiktio-materaalissa alkuperäistekstin juonta, genreä ja näkökulmaa on yleensä muokattu tai laajennettu. Fanifiktio voi siis poiketa alkuperäisen kirjan juonesta tai luonnekuvauksista.
Noin, siinä yksinkertainen selitys siitä mitä mä tein vielä vuosi sitten noin 2/3 vapaa-ajastani (1/3 oli nukkumista...). Mutta sitten voisin taas selittää pidemmän kaavan kautta, eli kertoa miksi sitä tein ja mistä aiheista.

Noh, ensinnäkin, aloitin joskus 10-11-vuotiaana ihan vain raapustelemalla mitä päähän sattuu. Jossakin vaiheessa aloin miettiä missä moista tekstiä voisi julkaista netissä, ja löysin vahingossa Finfanfunin. Siitä se harrastus sitten laajeni ja laajeni...

Toisekseen, mulla on jatkisten (eli ficcien joissa on enemmän osia kuin 1, toisin sanoen jatko-osaisten) suhteen aika samanlainen kaava. Johtuuko se erinäisistä isäongelmista vai siitä että luon tykkäämistäni hahmoista mieluummin isähahmoja kuin rakastajia (koska sellaisia ficcejä riittää ihan tarpeeksi), kuka tietää. Mutta siis useimmiten ficeissäni on OfC-hahmo (eli hahmo jota ei alkuperäisessä tarinassa ole), joka on yleensä jonkun alkuperäishahmon tytär. Ei aina, mutta usein. Ja jos ei ole, niin sitten kenties sisko, tai joku muuten vain ylimääräinen hahmo. En tiedä miksi, mutta on kivempaa luoda omia hahmoja kuin leikkiä jo olemassa olevilla (en osaisi parittaa Harrya Dracolle vaikka mikä olisi). Ehkä myöskin näyttelijätaustallani on jotain tekemistä sen kanssa että luon ylimääräisiä hahmoja joiden luonnetta ja muuta voin pääni sisällä kehitellä miten haluan, ilman että minua kahlitsee se että "Hermione Granger on tällainen ja tuollainen"-määritelmät?

Fandomeiksi minulle on kelvannut melkolailla kaikki, mihin vain koskaan kajoan ja tykästyn ja josta osaan kuvitella jonkinlaisen vaihtoehtoisen version. Harry Potter tietysti oli se ensimmäinen ja tärkein. En oikein muista miten ja milloin ajauduin muihin fandomeihin?

Kenties seuraava askel Pottereista oli Sherlock Holmesiin perustuva Sheryl de Thorntonsin tapaus, joka kertoo Holmesin tyttärestä jonka olemassaolosta Holmesilla ei ollut aluksi tietoakaan. Naisesta tulee itsekin yksityisetsivä, jonka työt sijoittuvat lähinnä Ranskaan, jossa Arséne Lupin tekee nerokkaita ryöstöjään... Eli toisinsanoen ficcini on sekoitus kahta fandomia, tavallaan...

Seuraava askel taisi olla Pirates of the Caribbean: Rommiakin vahvempi, koska kapteeni Jack Sparrow vain tarvitsi arvoisensa naisen rinnalleen... Ja kiero mielikuvitukseni päätti että kyseinen nainen olisi vieläpä Will Turnerin sisko, muhahaha...

Jostain syystä Hellboy on ollut yksi suosikkini sarjissankareista jo vuosikausia, ja sain sitten päähäni eräänä viikonloppuna kirjoittaa ficin Heavenly maiden, Hellboyn "siskosta", joka omasi näkymättömyyden lahjan. Teksti tuli melkein valmiiksi siinä viikonlopussa, ja laatu oli kyllä sen mukaistakin, että en ihmettele miksi siitä ei kukaan ole pahemmin kiinnostunut...

Sitten haukkasin turhan ison palan ja kajosin Smallvilleen, aloittaen Alexanderin prinsessan. Okei, hieno ja rikas fandom, mutta kun jaksoja oli vain siellä ja  täällä mihin halusin Clark Kentin adoptiosiskon tunkea, niin se homma hieman lahosi käsiin... Ehkä jossakin vaiheessa keksin jonkun fiksumman keinon kirjoittaa tämän loppuun.

Yksi hyvin vähän lukijoita kerännyt mutta suuri ylpeydenaiheeni on Monte-Criston kreiviin perustuva Vendetta. Se on saanut hyvää palautetta aikuisten kirjoittajapiirissä tyylilleen uskollisena säilymisestä ja kirjakielestä, mutta ilmeisesti Monte-Criston kreivi ei vain ole onnistunut viehättämään kaikkia...

Batmaniin perustuva Ässä hihassa oli ehkä typerin ideani ikinä, mutta kuitenkin idea joka otti tuulta alleen, koska lukijoita kuitenkin kerääntyi... Nyt olen totaalisen jumissa ja en tiedä miten edetä. Tarinassa Jim Gordonilla (poliisi joka on yhteistyössä Batmanin kanssa) on poliisitytär joka hullaantuu Jokeriin - ei tietenkään täysjärkisellä tavalla vaan vähän monimutkaisemman jutun kautta.

Uhrilampaisiin perustuva tarina Hannibalista ja tämän erään uhrin tytärpuolesta, Verinen kiitospäivä, oli mielenkiintoinen projekti, joka lässähti kuin pannukakku kun uskollinen betani lakkasi vastaamasta viesteihin ja antamasta sitä niin tärkeää palautetta... Mietin edelleen mitä betalleni oikein tapahtui.

Enkelit ja demonit-kirjaan perustuva Angels and demons within... Huono idea. Huono idea. En edes aloita.

Kuolleiden aamunkoi on multifandom-ficcini joka perustuu Van Helsing-elokuvaan, Underworld-saagaan, True Bloodiin ja Vampire Diariesiin. Ks ficin kirjoittaminen on oikeasti ollut todellista nautintoa, koska mulla on niin vapaat kädet sekoitella suosikki vampyyrifandomeja keskenään, ja Draculan puolivampyyritytär on vain niin herkullinen hahmo jolla leikkiä.

Game of Thrones on mahtava sarja, jota mun ei ehkä olisi pitänyt lähteä sörkkimään ilman kunnon suunnitelmaa, sillä nyt The Queen's is the fury junnaa sitten paikallaan... Tämä tuntuu tapahtuvan aika usein mulle, eikö? Tässä ficissä Targaryenin tyttöjä on kaksi: Daenerys ja Akirys. Akirys on paennut sukunsa haamuja vuosikaudet, mutta joutuu keskelle Westerosin valtataistoa uuden ystävänsä Tyrion Lannisterin kautta.

BBC Sherlock on toistaiseksi lyhyt sarja johon olisi helppo tarttua, mutta Sherlock on uskomattoman vaikea hahmo kirjoittaa IC:sti. Etenkin kun tällä on sisko josta tämä kuitenkin tuntuu välittävän (ainakin eri tasolla kuin Mycroftista) mutta jonka kanssa ei kuitenkaan kestä asua saman katon alla.... Pitäisi perehtyä I don't want you to solve me-tekstiin pitkästä aikaa.

Kapina laivalla on eräs suosikkikirjoistani ja sen takia oli kai pakko lähteä sörkkimään sitäkin... Huono idea, koska kadotin sen punaisen langan sitten kun aloitin kirjoittamaan...

Ja viimeisin aloitukseni on Thor-elokuviin ja Avengersiin liittyvä tarina Lokista. Katsoo nyt mitä siitäkin tulee...

Ja tietysti se suurin ylpeydenaiheeni, eli Adara, Siriuksen tähti, joka perustuu Harry Potter-saagaan ja kertoo tarinan siten kuin se (minun mielestäni) menisi jos Sirius Mustalla olisikin ollut tytär. Adara on se mistä suurin osa Finfanfunia mut tuntee, ja joskus jopa sellaiset jotka ei itse ole finissä... Se on hämmentävää miten tieto siitä on liitänyt ympäriinsä, mutta olen silti ylpeä että oikeasti jaksoin kirjoittaa 160 lukua samaa tekstiä, kaikki Potter-kirjat lähestulkoon uusiksi.







12/02/2013

Minä kymmenen laulun sanoin

Sain eräästä toisesta blogista inspiraation kuvailla itseäni laulun sanoin. Ensin piti pysytellä vain viidessä biisissä, mutta sitten meni humahtamalla liikaa ja sitten oli tuskaa keksiä viimeinen biisi kun halusin täydet kymmenen, enkä yhdeksän...

Boys in books are better


I wish I was Hermione 'cause those Weasley boys are fit.
And I'd date Draco Malfoy if I thought he would commit.
Or maybe Cedric Diggery but aw, he's in Hufflepuff. 
Those boys in books are better and I just can't get  enough
of reading everything about them, these boys we'll always depend upon.
And maybe there's a boy out there just like them
who's looking for a girl like Bella Swan... NAH!
These boys in books are better
'cause they'll be here forever
and we'll always be together.

Don't even get me started on Pride & Prejudice.
I've looked for Mr Darcy
Girls, he really don't exist.
But then again there's Bingley
so Jane get out of the way
'cause I love a bit of cheesiness,
and I love a good cliche.


One day I'll fly away


One day I'll fly away
Leave all this to yesterday
Why live life
from dream to dream
and dread the day
when dreaming ends?


P!nk - Try


Where there is desire there is gonna be a flame
Where there is a flame, someone's bound to get burned
But just because it burns, doesn't mean you're gonna die
You gotta get up, and try, try, try
Gotta get up and try, try, try


The Strange Familiar - Unwanted


I think I'll just get in the car and drive
One hundred thousand miles
leave everything behind
I think I'll book a flight
one-way ticket out


P!nk - Fucking perfect


Mistreated, misplaced, misunderstood, Miss no-way-it's-all-good
It didn't slow me down
Mistaken, always second guessing, underestimated
Look, I'm still around!

Pretty, pretty please, don't you ever, ever feel
Like you're less than fucking perfect
Pretty, pretty please, if you ever, ever feel
Like you're nothing, you're fucking perfect to me

You're so mean (so mean) when you talk (when you talk)
About yourself. You were wrong.
Change the voices (change the voices) in your head (in your head)
Make them like you instead.

So complicated,
Look how we all make it.
Filled with so much hatred
Such a tired game
It's enough, I've done all I could think of
Chased down all my demons
I've seen you do the same

The whole world's scared, so I swallow the fear
The only thing I should be drinking is an ice cold beer
So cool in lying and we try, try, try but we try too hard
And it's a waste of my time.
Done looking for the critics, cause they're everywhere
They don't like my jeans, they don't get my hair
Exchange ourselves and we do it all the time
Why do we do that, why do I do that?


Herra Ylppö & Ihmiset - Tyttö epäkunnossa


Oletko lintu, upea joutsen vai siipirikko?
Oletko vahva kuin vanhempi sisko vaiko sittenkin lapsi?
Oletko laivan neitsytmatka vai haaksirikko?
Onkohan aina pakko toisten toiveet täyttää?

Jotain sydämessään, tyttö epäkunnossa
Ei sun pidä kantaa huolta, huolehdimme sinusta
Jotain sydämessään, tyttö epäkunnossa
Ei sun pidä kantaa huolta, huolehdimme sinusta
Tyttö epäkunnossa... Siltäkö tuntuu sinusta?

Hei, kaikki laskee sun varaasi aivan helvetin paljon
Susta odotetaan jotain kuningatarta tai pelastajaa
Annetaan sun olla vielä nuori, vähän aikaa


Lindsay Lohan - Confessions of a broken heart (Daughter to Father)


I dream of another you, one who would never
Never leave me alone to pick up the pieces
A daddy to hold me, that's what I needed

So why'd you have to go?
Why'd you have to go?
Why'd you have to go?

Daughter to father, daughter to father
I don't know you, but I still want to
Daughter to father, daughter to father
Tell me the truth, did you ever love me?
Cause these are, these are
The confessions of a broken heart, of a broken heart


Lenka - Everything at once


As mean as a wolf, as sharp as a tooth
As deep as a bite, as dark as the night
As sweet as a song, as right as a wrong
As long as a road, as ugly as a toad

As pretty as a picture hanging from a fixture
Strong like a family, strong as I wanna be
Bright as day, as light as play
As hard as nails, as grand as a whale

All I wanna be oh, all I wanna be, oh
All I wanna be is everything
Everything at once
Everything at once, oh
Everything at once


Krista Siegfrids - Can you see me?


I wonder where you are
Hope it's not too far
When will we meet?
The smile on your face
Just like the old days
Your beautiful heartbeat

You gave me a good start
You gave me your heart
I'll never lose that part
I think you hear me
I think you're right here
That's why I have no fear

I wish you could see that
I'm okay
Your words they took me far
I wish you could see that
I'm okay
That I am moving on

Can you see me?


PMMP - Olkaa yksin ja juoskaa karkuun


Koulu oli painajaisunta, älykkäimmät huuteli haukkui
Kotonakin riitely loppui vasta kun isä sohvalle sammui
Mikä susta kiskoo sen irti, laitoshoito vai vitamiini?

Epäiletkö milloinkaan, ettet jaksaisikaan niellä enempää?
Naruasi toivot köydeksi ja pettymykset riittää, riittää, riittää
Olkaa yksin ja juoskaa karkuun!
Rakkaus tuntuu ja rakkaus sattuu.


12/01/2013

Joulukuu on alkanut! +ARVONTA

Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuloo.. lauloin minä pienenä. En malta odottaa ensimmäisen joulutortun syömistä, niin ihanan epäterveellisiä kuin ovatkin, ne tuo joulumielen minulle!
Ajattelin pyrkiä tässä jouluun asti kirjoittamaan ainakin yhden postauksen päivässä, korvatakseni kamalaa blogihiljaisuutta, mutta en oikein tiedä mistä sitä kirjoittaisi... Tänään voisin ehkä kirjoittaa ihan vain kuulumisia.

Haku Skotlannin kouluun on ihan loppusuoralla. Enää pitää postittaa sinne kirje, jossa lukee mitkä monologit heille esitän, ja tammikuussa aion sitten tosiaan lentää sinne koe-esiintymään. Liputkin on jo hankittu.

R-kioskin aikani on lähestymässä loppuaan sillä mulla on niin mitta täys koko puljua että ei mitään rajaa... Elättelen toivoa että saisin jostain jouluapulaishommia koska ärrältä on turha odottaa mitään vuoroja.

Vasenta käsivarttani riivaa jokin säteilevä ja hiukan paikkaa vaihteleva kipu. Se ei ota millään loppuakseen, mutta en haluaisi mennä terveyskeskukseen asiasta puhumaan kun ei ole oikein varaa ottaa yhtään lisämenoja tähän väliin...

Olen askarrellut viimeaikoina paljon jostain syystä. Ehkä lääkitykselläni on jotain osaa asiaan. Tässäpä mitä olen tehnyt:


Kaulakoruja jotka näyttää pullonkorkeilta. Sisällä pala karttaa korun saajan lempipaikasta. 



Hieno Ikean valokuvakehys sai vähän tuunausta...


Söpöjä cupcake-joulupalloja, jotka onkin tämän postauksen arvonnan kohde!! Eli laita kommentti tämän viestin alle ja kerro sähköpostiosoitteesi, sekä mistä toivoisit lukevasi ehkä lisää blogissani tai jotain muuta palautetta, ja mainitse samalla minkä väriset cupcake-joulupallot haluaisit, ja osallistut arvontaan :) Voittaja saa kaksi kappaletta näitä söpöjä palloja jouluksi! Arvonta-aikaa on 8. joulukuuta 23:59 asti! 

11/26/2013

Vähän napinaa ja jupinaa, osa 3

Okei, oon ollut todella laiska ja hiljainen viimeaikoina, vaikka mulla on ollut kyllä asiaakin - olisin halunnut tehdä mietiskelevää analyysia rahasta ja sen arvosta ihmiselle, auktoriteeteista, siitä miltä tuntuu laskea päiviä ja tunteja muuttoon, siitä mitä kaikkea ihanaa olen askarrellut viimeaikoina ja mitä kaikkia sarjoja oon taas seuraillut, mutta ku ei pysty nii ei pysty.
Nyt sain kuitenkin aikaiseksi tehdä edes pienen postauksen!


...Oon tuijottanut muuten tätä giffiä enemmän kuin olisi terveellistä... 

Elikkäs, pikainen napina ja jupina tähän väliin ennen kuin menen nukkumaan: miehet! (et sinä, Hiddleston)
Suurin osa varmaan arvaa kenen miehestä puhun, jos sanon että kyseisellä parilla on kaksi lasta.. ja... jumituin tölläämään tuota giffiä. Oh God damn it, jatkan tätä  huomenna, ei tästä tuu nyt mitään...

Seuraavana päivänä:
Okei uusi yritys. Nii tosiaan pariskunnalla on kaksi lasta, äiti on kotona ja mies käy töissä. Miehen oletusarvo on se, että kun hän tulee kotiin, kämppä on tiptop kunnossa ja ruoka valmiina pöydässä, ja ruoan jälkeen viedään lapset pesulle ja mahdollisen pienen iltapalan jälkeen nukkumaan - äiti ei ole tästä muuten luistanut, mutta kämppä ei todellakaan ole tiptop-kunnossa, ja sitähän miehen on hankala ymmärtää, että miksi ei?
Jos asennettaisiin valvontakamerat pariskunnan kotiin niin mies ehkä näkisi, että isompi lapsi huutaa kyseisen päivän aikana n. 2000 kertaa "äiti!" ja vaatii jotakin. Pienempi lapsi taas on niin äitiin kiintynyt, että jos äiti laskee tämän hetkeksi yksin lattialle, alkaa kauhea huuto. Silloin kun pienempi lapsi nukkuu ulkona vaunuissa, äidillä on juuri ja juuri aikaa laittaa ruokaa ja laittaa pyykkejä koneeseen tai kuivumaan. Sillä välin isompi lapsi tekee kolttosiaan ja sotkee lelujaan joka puolelle.... Missä välissä sitä ehtii siivota, kun ruoka ja puhtaat vaatteet tulee kuitenkin etusijalle? Ei niin missään. 

Isän ratkaisu sotkuihin olisi ottaa aina jätesäkki ja kerätä lattialla lojuvat roinat sinne ja suoraan roskiin - heillähän on ihan liikaa tavaraa jos niitä kerta on lattialle asti. Mutta sitten kun äiti päättäisi lähteä vaikka peräkonttikirppikselle myymään ylimääräisiä leluja ja muita pois, niin eihän sekään kelpaa - sittenhän isän pitäisi selvitä lasten kanssa kokonainen päivä! 
Jos ei se lasten hoito ole muka yhtään rankkaa ja aikaa vievää, niin miksi herra sitten itse kieltäytyy kunniasta? Sitä sopiikin ihmetellä! 

Itsehän jos olisin tuon äidin asemassa, pakkaisin laukkuni ja lähtisin isukin lomien aikana vaikkapa viikoksi kaverilleni ja jättäisin lapset isälle. Tulisin vain iltaisin kotiin kysymään joko on ruoka valmista. Siinähän oppisi isäntäkin millaista on olla yksin kotona lasten kanssa... Minä en sulattaisi kyllä moista käytöstä yhtään! 
Paitsi jos kyseinen mies olisi Tom Hiddleston.


11/11/2013

Ei isänpäivää kaikilla

Siivottiin äidin kanssa varastoa läpi turhista rojuista ja löydettiin kasa vanhoja valokuvia. Seassa oli muunmuassa äitini ensimmäisen miehen ottamia matkakuvia joissa hän on Italiassa kaveriensa kanssa. Pekka kuoli kolmisenkymmentä vuotta sitten kesken työpäivän aivohalvaukseen ja jätti 3v. veljeni ja 1v. siskoni ja äitini yksin. Äiti myönsi että Pyhäinpäivänä "tuli taas tippa linssiin" kun hän muisteli Pekkaa. Mulle tulee aina kauhean sekalainen tunne kun puhe on Pekasta, koska tietysti mun käy äitiä ja sisaruksiani sääliksi, mutta sitten taas jos Pekka olisi yhä hengissä ja onnellisesti äitin kanssa, mä en olisi koskaan syntynyt. Tai ehkä olisin, mutta olisin Pekan lapsi, ja en silloin olisi tämä minä mikä olen nyt. Joskus melkein toivoin että olisinkin Pekan lapsi, koska olisin mieluummin ollut ilman isää kokonaan, kuin aina alitajuisesti tietoinen että mulla on tuolla jossain se alkoholilla itsensä pohjamutiin vetänyt surullinen otus, jonka suurin moka oli se ettei hän osannut tehdä äitiäni enää onnelliseksi.



On aina outoa katsella vanhoja valokuvia, joissa on ihmisiä: missä ne ihmiset ovat nyt. Ovatko enää hengissäkään? Jos on hengissä, haluaisivatko he ehkä nähdä nämä kuvat vielä kerran? Mistä heidät löytäisi?

11/06/2013

Duuni nro kaksi, palkka juoksee(?)

Totesinpa nyt R-kioskin kanssa että nyt riitti. Viime kuussa palkkani oli 400e pienempi kuin yleensä vuorojen vähyyden vuoksi, ja tän kuun palkkakuitista tulee vielä 400e pienempi edelliskuusta, eli että tällä ei pahemmin elellä ja vuokria maksella! Joten eiku työkkärin sivulle ja sellaiset 14 hakemusta menemään - toissaviikon perjantaille tulikin sitten 5 työhaastattelua, joista 1 peruuntui ja 3 meni hyvin. Yksi noista kolmesta onkin nyt sitten viime viikon maanantaista lähtien ollut uusi 2. duunipaikkani, eli puhelinmyyjä - jep, ei kuulosta houkuttelevalta, mutta annampa tässä pienen puolustelevan palopuheen koskien vain tätä firmaa jolle olen töissä, eli en todellakaan puolustele muita firmoja (etenkin koska yksi haastatteluistani oli hirveimmän näköisessä puhelinmyyntifirmassa ever...). Elikkä ammutaanpa alas pari harhaluuloa jota ihmisillä saattaa olla koskien kaikkia puhelinmyyjiä (ja edelleen, en väitä etteikö joillakin firmoilla näin ehkä olisi):

- Puhelinmyyjä ei saa jatkuvasti luuria korvaansa, kun mainitsee olevansa lehtimyyjä. Oon ollut kolme päivää töissä ja ekana päivänä (jolloin tuli takelleltua vähän myyntipuheen kanssa) sain kaksi luurin korvaanlyöntiä ja nyt tiistaina ja keskiviikkona vain 1 per päivä. Hyvin suuri osa kuuntelee myyntipuheesi maltillisesti loppuun, tai sitten kohteliaasti keskeyttää sinut jo alkuunsa, mikä on vaan hyvä, sillä sitten voit jatkaa eteenpäin potentiaalisempien asiakkaiden etsimistä.

- Puhelinmyyjä ei saa asiakkailta p*skaa niskaan ja ärräpäitä ja huoritteluja jatkuvalla syötöllä. Nimimerkillä en ole saanut vielä yhtä ainutta!

- Puhelinmyyjää ei pakoteta valehtelemaan. Meille ekana päivänä painotettiin että asiakkaalle vastataan rehellisesti.

- Puhelinmyyjä ei istu 8h perse penkissä ja puhu puhelimeen pomon huohottaessa niskaan. Meillä on monta taukoa päivässä, ja meillä on yleensä 6h päivät ainakin aamuvuorossa, ja tuntimäärää saa tosiaan ihan itse säädellä. Voit tehdä aamua, iltaa, tai ihan itse päättämääsi välivuoroa! Mikä itsellesi parhaiten sopii!

- Puhelinmyyjä ei saa paskaa niskaan myöskään työpaikalla. Aiemmin mainitsemat tauot pidetään yhtä aikaa, jotta myyjät voivat jutustella toisilleen ja rentoutua hetken. Ketään ei jätetä ulkopuolelle. Lauantaityöpäivät ovat rentoja ja mukavia, vaikkakaan ei pakollisia - niissä kuitenkin kannattaa olla, jos haluaa osallistua työpaikan virkistyspäiville!

- Jos mokaat tai takeltelet asiakkaan kanssa, tai ei mennyt ihan niin kuin piti, kukaan ei tule paiskomaan sinua pitkin seiniä, vaan kertoo positiivisesti ja rakentavasti miten voit parantaa ensi kerralla.

- Joka myynti on hieno juttu! Aina kun saat myytyä jotain niin varmasti kuulet joltakin "Hieno homma!"-tyylisen kommentin joka lisää oman arvon tunnettasi ja tunnet oikeasti saavuttaneesi jotakin.

- Puhelinmyyjänä joka päivä ei ole samanlainen. Meillä vedetään mukavia skaboja kerran tai kaksi viikossa, esim. päivän tai tunnin parhaalle myyjälle annetaan palkinnoksi esim. ilmainen leffalippu! Itsekin melkein voitin sellaisen eilen vaikka en ole edes kauaa ollut töissä, se oli jo niiiin lähellä!

- Vertaistukea löytyy. Jos alat turhautua kun pitkän myyntipuheesi jälkeen saatkin vastaukseksi: "No kun mulle tulee jo tuo lehti", niin varmasti löytyy joku muu joka on kokenut saman ja tarjoaa tukensa tähän asiaan ja skarppaa eteenpäin.


Ja niin. Tässähän näitä nyt sit oli. Ihme ja kumma mulle tulikin heti 4 vuoroo ärrälle putkeen heti ku olin alottanu tuolla! Wtf?





10/27/2013

"Is this a hickie or a bruise?"

Niin tyhmäksi kuin itsensä aina humalan jälkeisenä päivänä tunteekin niin nyt voin totuuden nimissä sanoa olevani myös hiukan sivistyneempi - kävin ensikertaa Rodeossa! Päätettiin Kyon kanssa tehdä pitkästä aikaa jotain yhessä ja kunnolla, joten repäistiin pohjat ja suunnattiin Tampereelle. Saatoin tehdä jotakin tyhmää ties kenen kanssa ja saada siitä hyvästä kiusallisia häirikkötekstareita ja puheluita tänään, mutta nooooh, kerran se vaan kirpasee ja ainahan mä pääsen onneksi karkuun. Tänään oli tunti enemmän aikaa nukkua, mikä oli todella jees, koska neljältä piti suunnata teatteriharjoituksiin. Makasin kylmällä lavalla selälläni suuren osan ajasta ja haaveilin rasvaisesta kebabista. Seurasi tuosta kaikesta toki jotain hyvääkin, sillä mulla on (ilmeisesti) treffit ensi viikonloppuna erään kersantin kanssa... Mä selkeesti nousen tätä sotilasarvoasteikkoo pikkuhiljaa ylös päin.





10/19/2013

Viimeistä viedään

On lokakuu 2013 ja tänään on tullut viimeinen ensilumi jonka tuloa todistan Suomessa.

Tänä syksynä on myös viimeinen Halloween jonka vietän asuen Suomessa (ja ilmeisesti vietän sen kotona, heh).

Olen mukana viimeisessä näytelmässä jota esitän Suomessa.

Asun viimeisessä Suomen asunnossani.

Vietän keväällä viimeisen St Patrick's dayn Suomessa.

En koskaan päässyt viettämään Kokkolan venetsialaisia Suomessa (jollen tule juuri silloin sitten käymään, mutta siihen menee muutama vuosi sillä syyskuun alussa alkaa Skotlannissa lukuvuosi).

Viimeinen kesäni Suomessa saa luvan olla ikimuistoinen.

Ja ikimuistoisia asioita on kyllä tiedossakin, sillä hyvä ystäväni menee naimisiin!

Ensi kesänä aion valokuvata viimeiset Suomen muistot talteen, nähdä kavereitani usein, järjestää ikimuistoiset Star Wars-teemaiset synttärit ja lähteä ilman sen suurempia katumuksia. Se mitä sitten tapahtuu, jää vain nähtäväksi.

525 600 minuuttia eli 365 päivää ja olen varmasti pois täältä.







10/15/2013

Pipipään päiväkirja #8 - Luovuus lopussa vai kohde muuttunut?

Olen ehkä aiemminkin valittanut sitä että lääkitykseni vei inspiraation kirjoittamiseen - voin tuijotella tyhjää paperia hetken ja sitten turhaudun ja menen tekemään jotain suurieleisempää - siivoamaan kirjahyllyä tai tiskaamaan. Mietin ettenkö osaa vain olla enää paikallani niin pitkään että saisin tekstiä suollettua ulos? Mutta ei näemmä ole kyse siitä, koska viime viikolla tartuin kynään ja paperiin ja aloin piirtää. En muista koska olisin tosissani viimeksi piirtänyt, jos ei lasketa hetkellistä mielen ailahdusta Irlannissa jolloin piirsin Sherlockin ja Titanicista kuuluisan alastonkuvan... Mutta nyt vaan yhtäkkiä inspis iski. Outoa... Eli siirtyikö mun inspiraationi nyt kirjoittamisesta (viiveellä) piirtämiseen? Noh, ilo irti nyt kun huvittaa vielä piirtää, mutta kyllä mä mieluummin kirjoittaisin, kiitos vaan! Viime tiistaina kävin tapaamassa uutta depressiohoitajaani ja tajusin että voihan nenä, mulla on lääkitystä edessäpäin vähemmän kuin takanapäin! Kohtahan ne voi jo lopettaa!



10/13/2013

Welcome to Burlesque!

Ensinnäkin olen rakastunut Cherin ja Christina Aguileran elokuvaan Burlesque. Toisekseen olen aina rakastanut korsetteja ja pikkuhiljaa myös sukkanauhoja ja mitämuuta kivaa. Kolmanneksi, en ole keksinyt mitä tanssiharrastusta seuraavaksi alkaa (kun stepdance, bollywood, showtanssi ja koreografiatanssi on jo koettu) joten eikös kiinnostukseni herännyt tätä lajia kohtaan! Mutta hekohee, eikös kursseja olekin vain Helsingissä...... Jepjep, eli ehkä joskus toiste. Mutta sitä odotellessa, siitä saa kai haaveilla ja kuolata asuja?











10/09/2013

Kummitytölle


Niin pieni, niin täydellisesti kasattu

Tänään olin lapsenvahtina siskontytöilleni että siskoni sai aikaa siivota. Suurimman osan ajasta pienempi nukkui ulkona vaunuissa, mutta kun tämä lopulta heräsi ja nostin tämän sisälle, alkoi missio "naurata Maisaa"... Ei sillä että tämä olisi itkenyt tai näyttänyt siltä että hänellä olisi mikään ollut hätänä, mutta katsokaa nyt tuota naamaa, se on luotu nauramiseen! Ja kun pitelin Maisaa sylissäni ja tunsin tämän selkärangan ja kylkiluut (jossakin siellä terveellisen lihan alla, eihän Maisa mikään laihaluikku ole), tulin yhtäkkiä ajatelleeksi, että holy damn, tällä mukulalla on kaikki mitä meillä aikuisillakin - kaksi silmää, korvaa, kättä ja jalkaa. Yksi nenä ja suu, kaikki samat luut... Miten yhdeksässä kuukaudessa voikin tuommoinen tulla kasatuksi? Ja maailmaan tulonsa jälkeen jo puolessa vuodessa tällä on huumorintajua nauraa omasta mielestään hassuille asioille ja tämä tuntee ikävää niihin joihin hän kiintyy. Ja voi sitä onnea kun sitten pääsee taas sen syliin jota on kaivannut, ja pääsee tarraamaan pienillä sormillaan paidankaulukseen tai kaulakoruun ja hymy leviää korviin asti! On se vaan niin ihmeellistä mitä ihmiset voivat saada aikaan yhdeksässä kuukaudessa... 

Hapsottava tukka, pehmoiset posket ja sileä lämmin iho - vaikkakin välillä ehkä hieman kuolainen... Kaikkea tätä ja paljon muuta on tuo kummityttöni Maisa-paketti, joka toimitettiin ystävänpäivänä 2013. Ja jota koko perhe ja täti rakastaa kovasti <3

Niin vähän kuin itse haluankin lapsia, niin mikään ei pilaa sitä faktaa että Prutku-Maisa-Maisuli-Haisuli-Vauveli-Pauveli-Maisa-Pallopää on ihan paras pakkaus!

10/07/2013

Vähän napinaa ja jupinaa, osa 2

Asiakas on aina oikeassa - ja v*tut.

Ensinnäkin mä inhoan asiakkaita jotka eivät osaa artikuloida, niin että saisi selvää siitä mitä he haluaa. Jos ainoa mitä kuulen asiakkaan suusta on: "Kolme riviä *muminaamuminaa* jokeria" niin silloin mä teen kolme riviä jokeria, koska en oo meedio tai Teräsmies-kuulonen että voisin tietää asiakkaan sanoneen "Kolme riviä lottoa ja pari jokeria." (Tämä nyt ei siis koske esim R-vikaisia tai muuten vain tahtomattaan puhevikaisia jotka eivät voi tilanteelleen mitään.)

Ja sitten asiakas joka vielä suuttuu silmittömästi tästä kuuloon perustuvasta erheestä, ei todellakaan ansaitse multa pisteitä.

Toisekseen, en tiedä missä kulttuurissa on kasvanut asiakkaat joiden mielestä "moi" tai "terve" voidaan lausua: "Kolme max-askia punasta pall mallia." ... Olisiko se tervehdys vienyt liikaa aikaa tai aiheuttanut kärsimystä äänihuulille? Niin ja ihan katsekontaktikin olisi kiva.

Kolmanneksi, miksi jotkut tulevat juoksuttamaan aspaa kertomalla aina yksi kerrallaan asiat joita haluaa? Sano kerralla ne kolme ostostasi vaan, kyllä aspa varmaan ne muistaa ja jos ei muista niin kysyy! Miksi juoksuttaa ensin tulitikkuaskin perässä vain että voi sitten lähettää samaan suuntaan hakemaan rizzlaa ja sytkäriä? Voi ***...

Neljänneksi, asiakkaita tulee ja menee päivittäin satoja. Mä en siis tiedä jos sanot että "Se tavallinen neljä riviä jokerilla." Niin siis Lotto, Viking Lotto vai Eurojackpot?

Josta päästäänkin viidenteen; jos huomaat että aspana on joku uusi, niin pliis, kutsu sitä lottoasi oikealla nimellä äläkä sano sitä "perjantai-lotoksi" tai "sunnuntai-lotoksi". Kaikki ei tuhlaa rahojaan lottokuponkeihin ees sen vertaa että tietäis minä viikonpäivänä mikäkin arvotaan. Ja Eurojackpotia ei ole edes järkeä nimetä millään lyhenteellä "lotoksi". Ja ei myöskään, todellakaan, KENOA.

Kuudenneksi, älä suutu jos mä kysyn että haluatko lottosi jokereilla vai ilman - joo, sun mielestä jokerit voi olla turhia, mutta koko muu Suomi ei jaa tätä sun mielipidettäsi, joten mun velvollisuus on kysyä.

Josta päästään siihen, että älä myöskään suutu jos kysyn "tarvitsetko kuittia?". Mä teen vain työtäni ja mua on käsketty kysymään se jokaiselta asiakkaalta.

Ja te pienet lapsukaiset. Mulle on ihan sama mitä te sanotte, mutta mä en myy teille tupakkaa, nuuskaa tai tulentekovälineitä niin paljon kun te mulle väitättekin että toisellakin ärrällä on joku täti teille myynyt. Mua ei kiinnosta, ja mä en aio rikkoa sääntöjä. Ja en päästä teitä rayn pelikoneillekaan, btw.

Ja ei, leffaa ei saa vuokrata toisten osoitekorteilla, hanki oma tai älä vuokraa ollenkaan.

Niin ja jos täytät itse TOTO- tai veikkauslappusi väärin, se ei ole mun syytäni eikä mun tehtäväni korjata virhettä. Tee uusi lappu oikein ja tule sitten takaisin kassalle.

Meillä on myöskin sellainen juttu kuin itsepalvelu, eli jos sanot ostavasi sämpylän, iltalehden ja mehun, niin minä en lähde niitä kassan takaa sinulle noutamaan kun takanasi on kolmen metrin jono ja sinulla on toimivat jalat kannattelemassa laiskaa ruhoasi.


10/02/2013

Alkoholisti!



Tänään olen päättänyt avata vihdoista viimein viinipullon joka on ollut syntymäpäivästäni asti pölyttymässä keittiön hyllyllä, ja viinin kanssahan kelpasi hyvin mutustella pastaa! Viini ei ollut mistään parhaasta päästä mutta turha nyt hukkaan heittää jotain mistä on maksanut... Kohta kaverini tulee käymään ja katsellaan leffaa ja mässytetään kaikkea hyvää ja hörpitään vähän shampanjaa! En mä tiedä mitä me juhlistetaan kun skumppa pitää kerta avata, joten kai me ollaan sitten niitä alkoholisteja. Pikkulauantaina kehdataan alkoholia nautiskella, oijoivoi...

Mitäs muuta, oon tänään taas hävittänyt omaisuuttani ja huomasin että mun sängynaluseni on niin tyhjillään että MÄ mahtuisin sinne! Karmivaa, nythän sinne mahtuu vaikka mitä mörköjä!

9/30/2013

Halloween lähestyy...


Where's the party? Olen niiiin valmis jo tähän kurpitsojen ja kauhuntäyteiseen juhlaan, mutta miksikäs sitä pukeutuisi? Ja missä bileet? O'Connelssissa tunnetusti on aina Halloween-juhlat, jos en muuta paikkaa keksi, mutta puku aiheuttaa harmaita hiuksia... Yksi mikä huvittaisi, olisi Black Swan punaisine piilareineen mutta tuntien laiskuuteni, en saa ikinä sitä asua kasaan ajoissa... Nightmare before Christmasista tuttu Sallykin olisi kiva, tai jopa Jack, mutta mistäpä asut niihinkään löytäisi, hmm hmm... Tästäpä tuli nyt mietiskelypostaus, mutta kun mä niiiiiin rakastan Halloweenia! Tässä muutamat asuideat...